Vamian opiskelijat vaihtavat öljyt ja suodattimet

Kauppalehti julkaisi hiljattain jutun, jossa yritysjohtaja kertoi, miten yksi hänen johtamistaan autokorjaamoista oli palkannut kaksi vastavalmistunutta automekaanikkoa.

Hän tyrmistyi, kun mekaanikot eivät osanneet vaihtaa öljyjä ja suodattimia. Ammatilliset perustaidot olivat hukassa.

Olen yllättynyt ja jopa hieman surullinen siitä, että nämä yksittäiset ääriesimerkit ja nimettömät kertomukset pääsevät otsikoihin.

Ei tilanne näin huono ole, vaikka kaikki ei aina mene, kuten Strömsössä konsanaan.

Voin taata, että Vaasassa Vamian autopuolen opiskelijat osaavat kyllä vaihtaa öljyt ja suodattimet.

Työelämä tarvitsee ammattitaitoisia ja osaavia työntekijöitä.

Meillä Suomessa on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä, mutta eri hallitukset ovat tehneet ratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi koulutuksen sisältöön ja järjestämiseen.

Muutokset ovat olleet nopeita. Olemme joutuneet sopeuttamaan toimintaa.

Kaikki lähtee perusopetuksesta.

Kun peruskoulusta tulee opiskelijoita, jotka eivät hallitse perustaitoja, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, toisen asteen kolutukseen kohdistuu liikaa paineita.

Liikaa aikaa kuluu perustaitojen parantamiseen, kun aika tulisi käyttää ammattitaitojen hiomiseen.

Ammattikoulutuksesta moni jatkaa korkeakouluihin ja yliopistoihin. Nykyään opiskelijoille räätälöidään henkilökohtainen opiskelupolku.

Tietyillä aloilla jopa yli 60 prosenttia opiskelijoista jatkaa ammattikorkeakouluun, eli ammattikorkeakoulut ovat riippuvaisia ammatillisen koulutuksen saaneista opiskelijoista.

Valtakunnallinen tavoite on, että 50 prosenttia opiskelijoista suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Tässä piilee se riski, että rahoitus kohdistuu ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin ja on pois ammattikoulutuksesta. Tämä on virhe. Nämä tulee nähdä kokonaisuutena, ei niin, että ne laitetaan vastakkain.

On myös muistettava, että valtaosa työpaikoista Suomessa syntyy edelleen teknisille ja palvelualoille, joissa työvoima koostuu amislaisista.

Osaavan työvoiman puute ja pula on suuri, varsinkin Pohjanmaalla.

Siksi työelämän edustajien ja yritysten tulee olla mukana, kun koulutuksesta keskustellaan.

Uskallan väittää, että jos amislaisia ei olisi, Suomi ja yritykset pysähtyisivät ja investoinnit jäisivät tulematta Suomeen ja Pohjanmaalle.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi taannoin, että Suomessa eletään yli varojen. Jotakin pitää tehdä.

Yllättävää olisi, jos taloudellisia leikkauksia ei tulisi seuraavalla hallituskaudella.

Toivon, että ammatillinen koulutus ei jää puristukseen. Koulutuskenttä tulee nähdä kokonaisuutena.

Jos panostukset tehdään pelkästään yliopistoihin ja korkeakouluihin, perusopetuksen ja ammattiopetuksen kustannuksella, tuloksena on osaamisen raju pudotus ja yhä rajumpi työvoimapula.