Rakkaudesta lajiin

Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy hauskoja ja upeita urheiluvälähdyksiä ja -koosteita, mutta valitettavasti myös sellaisia tuomareihin liittyviä ikäviä ja käsittämättömiä klippejä, joita ei koskaan toivoisi näkevänsä urheilukentällä.

Jokainen oikeudenjakaja tekee virheitä. Se saa tunteella pelissä mukana olevat pelaajat, valmentajat ja katsojat joskus menettämään malttinsa.

Jotain on kuitenkin pahasti pielessä, jos tuomari joutuu pelkäämään kentällä, hän saa nyrkistä naamaan, juoksee kentän ulkopuolelle pelaajia ja valmentajia pakoon tai kuulee tappouhkauksia ja erilaista nimittelyä työtä tehdessään.

Tunnen Vaasasta monen eri lajin parissa nykyään tai aikaisemmin toimineita tuomareita, joilta olen kuullut sekä hauskoja että ikäviä kokemuksia.

Muutaman sadan pelin kokemuksella voin itsekin sanoa, että tuomarin työ on tavallaan ihan oma maailmansa. Siihen on jokaisen pelaajan, valmentajan ja katsojan vaikea päästä, jos ei ole itse koskaan viheltänyt elämässään ainuttakaan peliä.

Uskallan väittää, että lähes jokaisen arvostus paineen alla toimivia tuomareita kohtaan muuttuu sen jälkeen, kun on edes kerran ollut pelissä siinä vähiten kiitollisessa tehtävässä.

Kentän tasolta, muutaman metrin päässä pelaajista tilanteita on monta kertaa paljon vaikeampi havaita kuin katsomosta.

Joillakin alueilla pula oikeudenjakajista on useassakin lajissa melkoinen, ja pelejä on jouduttu jopa siirtämään sen takia.

Moni vaasalaistuomari on todennut minulle viime kuukausien aikana, että hän saa viheltää niin monta ottelua kuin vain jaksaa, ehtii ja viitsii.

Miksi joku ryhtyy tuomariksi?

Monella suurin syy on rakkaus lajia kohtaan. Rahan takia kukaan ei tuomariksi ryhdy, mutta jonkinlaisen korvauksen työstään hekin haluavat.

Jokainen oikeudenjakaja on saanut tutustua uransa aikana myös upeisiin ihmisiin ja päässyt kokemaan ja aistimaan urheilun huumaa aitiopaikalta.

Kaikkia eivät tuomarin tehtävät kiinnosta, eikä kaikista siihen tehtävään olisikaan.

Pärjätäkseen hyvin pelin tiimellyksessä tuomarilta vaaditaan sääntötuntemuksen lisäksi ainakin pelinlukutaitoa, puoluettomuutta, rehellisyyttä, kommunikointia, huumorintajua ja hankalien tilanteiden varalta aimo annos paksunahkaisuutta.

Hyvä tuomari osaa aistia pelin hengen, asettuu samalle tasolle pelaajien kanssa, pitää valitsemansa linjan koko pelin ajan ja on kentällä isäntä talossa.