Nuoruudessani Vaasa oli alakulttuurien paratiisi

90-luvun Vaasa oli musiikista ja taiteista kiinnostuneelle nuorelle, kuten minulle, varsinainen alakulttuurien paratiisi.

Noihin aikoihin vaikkapa hiphop, punk, metalli ja konemusiikki eri muodoissaan paiskasivat kättä tapahtumissa ja bileissä eri puolilla kaupunkia. Oli tavallista, että esimerkiksi räppärit ja punkkarit esiintyivät samoissa kekkereissä.

Yleisö koostui jos jonkinlaisista “yön lapsista”, kaikilla palava innostus haistella ennakkoluulottomasti uusia tuulia ja tyylejä. Vaasa olikin monelta kantilta varmasti yksi tämän maan edistyksellisimpiä kolkkia, mitä tulee vaihtoehtokulttuureihin.

Uskon, ettei monikaan tiedä esimerkiksi täällä suuresti vaikuttaneesta straight edge -kulttuurista, johon liittyi hardcore punk -musiikin lisäksi vahvasti muun muassa vegaanius, päihteettömyys, rasismin ja homofobian vastustus ja eläinten oikeudet.

Vaasaan matkustettiin myös teknobileisiin aina pääkaupunkiseudulta asti, koska täällä oltiin siinäkin valovuoden edellä. Täällä järjestettiin hyvin aktiivisesti teknomusiikin eri alatyyleihin keskittyneitä tapahtumia.

Itsekin toimin monella eri osa-alueella, lähinnä musiikintekijänä ja muusikkona, mutta tulihan sitä oltua mukana järjestämässä tapahtumiakin. Päädyimme silloisen, jonkin sortin vaihtoehtometallia edustavan Contrast-yhtyeemme kanssa nimenomaan straight edge -piireihin ja pääsimme soittamaan keikkoja ympäri maata.

Bändistämme eivät ihan kaikki kuitenkaan tainneet olla täysin “streittari”-aatteen miehiä, sillä muistan kyllä tapahtumat vaikkapa Pasilan Rauhanasemalla keikan jälkeen, kun karkasimme bäkkäriltä kitaristimme Datsuniin syömään salamipizzaa ja juomaan olutta.

Kiitos erinomaisen kotikasvatuksen, ymmärsimme tehdä tämän piilossa ja salaa.

Emme tietenkään halunneet loukata ketään. Tapahtumien luonne kun oli päihteetön, ja artisteille oli yleensä tarjolla vegaaniruokaa, joka ei tuohon maailmanaikaan ollut välttämättä makuelämys vegaanisten raaka-aineiden heikon saatavuuden vuoksi.

En voi mitenkään vähätellä nuoruusaikani vaikutusta omaan elämääni ja uraani musiikin parissa.

Se opetti paljon ennakkoluulottomuutta, mutta muokkasi minua myös musiikintekijänä. Olen edelleen hyvin avoin kaikelle uudelle työssäni.

Tästä on valtava hyöty työskennellessäni artistien ja eri musiikkityylien parissa.

Vaasa oli ja on edelleen suurkaupunki miniatyyrikoossa. Sen 415-vuotinen historia aitoine kaupunkikulttuureineen muokkaa asukkaansa, heidän niin halutessaan, avarakatseisiksi maailmankansalaisiksi.

Monikaan ei tiedä täällä suuresti vaikuttaneesta straight edge -kulttuurista.

Mikko Tamminen

Musiikkituottaja

Mitä ajatuksia juttu herätti? Kerro näkemyksesi, pohdiskele, kommentoi!

Voit osallistua keskusteluun omalla nimellä tai nimimerkillä.

Keskustele (0 )

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje