Pääkirjoitus

Rannikolla pärjää, vaikka kaikki kallistuu

story-image
Kuva: Jarno Pellinen
  • Terhi Ekola

Vuodenvaihdetta kohden helpottaa. Näin huojentavan ja toivoa herättävän viestin antoivat Nordea Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta sekä Nordean Vaasan toimipaikan johtaja Kristian Ranta tällä viikolla pidetyssä mediatilaisuudessa, jonka aiheena olivat näkemykset siitä, kuinka nousseet kustannukset ovat vaikuttaneet ihmisten kulutukseen ja rahankäyttöön.

Pankkimiehet tarkoittivat sitä, että Nordean ennusteen mukaan parin vuoden sisällä inflaatio laskee jälleen parin prosentin tuntumaan. Lisäksi ruuan hinta alenee, ja se on jo lähtenyt laskuun. Myös energian ja bensan hinnat ovat laskusuunnassa.

Kaiken kukkuraksi lainakorkojen lakipiste on luultavasti jo nähty.

Nämä viestit ovat todella ilahduttavia kaikille elämisen kulujen kanssa kamppaileville. Tosin ne ovat vain ennusteita.

Asuntokaupan jäähtyminen tuntuu kuitenkin niin Vaasassa kuin muuallakin Suomessa.

Pienet yksiöt ja kaksiot eivät mene kaupaksi entiseen malliin, sillä sijoittajat ovat vetäytyneet markkinalta. Isot rakennusliikkeet ovat puolestaan varovaisia rakennusprojektien aloittamisessa.

Pieniä asuntoja onkin myynnissä ja vuokrattavana tavallista runsaammin. Asuntolainoja nostetaan vähemmän kuin vuosi sitten, sillä asunnonvaihtoa harkitsevat ovat odottavalla kannalla ja lykkäävät päätöksentekoa. Ilmiö näkyy myös opiskelijakaupunki Vaasassa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaisuudessa tuli kuitenkin esiin, että Vaasan seudulla menee hyvin.

Jo vuosikausia vaasalaiset ja Pohjanmaan rannikon asukkaat ovat saaneet kuulla, että alue pärjää montaa muuta Suomen aluetta paremmin, esimerkiksi Itä-Suomea.

Täällä asuva ei sitä välttämättä huomaa, koska yleinen hyvinvointi on osa arkipäivää, ja siihen on niin tottunut. Tämä selittyy paljolti sillä, että maakunnan työllisyys on jatkuvasti maan kärkisijoilla. Rannikon yritykset menestyvät, ja niillä on tarjota työpaikkoja.

Esimerkiksi taajuusmuuttajia valmistava Danfoss kertoi viime viikolla palkanneensa Vaasaan yli 80 uutta työntekijää tämän vuoden puolella (Vaasa 24.5.23).

Mutta totta kai elämisen ja hintojen kallistuminen kurittaa vaasalaisia siinä kuin muitakin.

Pankin mukaan he eivät kuitenkaan ole tinkineet kulutuksestaan, vaan ostaneet ruokaa, tavaroita ja palveluita hintojen noususta ja palkkojen ostovoiman laskusta huolimatta.

Kulutusta on rahoitettu koronavuosien aikana kertyneillä säästöillä. Elorannan mukaan suomalaiset säästivät parina koronavuotena 10 miljardia euroa tavanomaista enemmän.

Tästä ”ylimääräisestä” säästöpotista puolet eli viisi miljardia on käytetty kuuden viime kuukauden aikana. Vaasalaiset ovat olleet muiden mukana purkamassa säästöjään.

Edellä kerrotusta voinee vetää sellaisen johtopäätöksen, että korona-aikainen hiljaiselo jätti suomalaisiin elämännälän, joka halutaan tyydyttää hintojen kallistumisesta huolimatta.

Pakollinen eristäytyminen saattoi olla niin rankka kokemus, että nyt, kun lupa on olemassa, halutaan kuntosalilla ja teatterissa käydä, vaikka se vähän enemmän maksaisikin.

Samaan hengenvetoon on todettava, että suurella osalla suomalaisia ei ollut koronan aikana – puhumattakaan tästä hetkestä – mitään mahdollisuuksia saada rahaa säästöön. Kaikki mikä on tullut, on mennyt elämiseen viimeistä senttiä myöten, eikä ole välttämättä riittänytkään.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka