Kävin testaamassa viime viikkojen kestopuheenaiheen, Eteläisen kaupunginselän ulkoilureitin.
Vaasan kaupungin kuntatekniikka on ehostanut jo tähänkin mennessä erittäin suosittua rantareittiä ja jatkanut sitä Suvilahden ostoskeskuksen luota vielä pidemmälle, Patteriniemen kautta entisen kaatopaikan luokse. Hienoa!
Reitin varrelle on pystytetty useita opastekylttejä, joista saa paljon tietoa reitin varrella olevien paikkojen historiasta ja luonnosta.
Kyltit kertovat turisteille, kaupungin uusille asukkaille ja vaikkapa lapsille sellaista tietoa, jota ei ihan helposti ole saatavilla muualla.
Esimerkiksi tarinat Kalarannan, Vaasan vankilan, Kruununmakasiinin, Hietalahden puiston ja Suvilahden huvila-alueen historiasta ovat oikein kiehtovaa luettavaa. Erittäin hyvä, että kylteissä on myös vanhoja valokuvia.
Onpa kylteissä tiedon kultamuruja myös pitkään tai aina Vaasassa asuneille. Kuka muistaa enää esimerkiksi Kustaanlinnan miesten uimahuonetta?
Toivottavasti nämä pikavilkaisut historiaan herättävät ulkoilijoissa halun perehtyä Vaasan historiaan syvemminkin. Sen voi tehdä esimerkiksi Pohjanmaan museossa.
Joissakin opastetauluissa kerrotaan ulkoilureitin varrella elävistä eläimistä, kuten viitasammakosta ja lepakoista sekä kasveista.
Kylteistä selviää esimerkiksi se, miksi keskellä metsää kasvaa omenapuita ja marjapensaita.
Kiitos pitää antaa niille, joille se kuuluu. Kyltit on suunnitellut ja niihin piirrokset tehnyt kaupungin graafikko Jouko Keto. Historiakatsaukset ja muut tekstit ovat syntyneet kaupungin kaavoituksen, viheralueyksikön ja museoväen yhteistyönä.
Surullista ja suoraan sanoen idioottimaista on, että sinä iltana viime viikolla, kun minä olin reitillä, joku tai jotkut olivat jo töhrineet maalilla/tussilla opastekylttejä ja alueella olevia liikennemerkkejä.
Tätä minä en voi ymmärtää enkä hyväksyä.
Toivottavasti kaverit antavat ilmi ilkivallantekijät ja nämä pannaan puhdistamaan sotkunsa.
Yksi parannusehdotus minulla olisi ulkoilureitin varrelle: Voisiko sinne saada nuoliviittoja opastamaan, mihin suuntaan edetään?
Reitin varrella on nimittäin useita Y-risteyksiä, joissa kevyen liikenteen väylä jakautuu kahteen tai jopa kolmeen suuntaan. Risteyksissä ei ole nuolia, mikä reitti kuuluisi valita.
Minulta jäi huomaamatta ainakin pari kylttiä sen takia, että oikaisin ”väärää” reittiä. Huomasin tämän siitä, että opastekyltit on numeroitu, ja minulta jäi numeroita välistä.
Sinä iltana, kun minä olin liikkeellä, kuulin reitin varrella puhuttavan suomea, ruotsia, saksaa, englantia ja jotain, joka oli ehkä hollantia. Kaikilla ei ole paikallistuntemusta, jonka perusteella osaisi valita oikean polun, ja jotkut voivat olla ulkoilureitillä aivan ensimmäistä kertaa.
Ihanaa, että reittiä on jatkettu Patteriniemeen ja siellä raivattu metsää niin, että merimaisema avautuu luonnossa kulkijoiden iloksi.
Reitin varrella on huolehdittu myös luonnosta. Esimerkiksi keskussairaalan taakse sijoitettiin jo vuosi sitten useita hyönteishotelleja maahan ja puihin ja tuotiin/jätettiin lahopuita ekosysteemiä monipuolistamaan.
Toivoa sopii, että tulevaisuudessa ulkoilureittiä voidaan jatkaa Sundominlahden ympäri. Nyt kunnostettu osuus antaa jo viitteitä, kuinka upea koko 30 kilometrin reitti olisi.
