Vuodenvaihteessa aloitti 21 hyvinvointialuetta toimintansa Suomessa. Hyvinvointialueet vastaavat maantieteellisesti maakuntia muualla, paitsi Uudellamaalla.
Meillä Pohjanmaan maakunnassa suurin muutos tapahtui jo vuosi sitten, kun siirryttiin Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymään. Nyt kuntayhtymä on lakannut toimimasta, ja Pohjanmaan hyvinvointialue on itsehallinnollinen.
Muutosta tuli meidänkin maakunnassamme nyt tammikuun alussa sen verran, että hyvinvointialueelle siirtyi pelastustoimen järjestämisvastuu, siis esimerkiksi Pohjanmaan paloasemaverkosto, ja sosiaalihuollon erityispalvelut, kuten vammaispalvelut Eskoon ja Kårkullan kuntayhtymistä. Näissä yksiköissä toiminta ja palvelut jatkuvat kuitenkin pääosin ennallaan.
Suurin ongelma, joka Pohjanmaan hyvinvointialueella – ja muuallakin Suomessa – on ratkaistavana, on henkilöstön saatavuus ja riittävyys.
Meidän hyvinvointialueellamme on noin 176 000 asukasta Kristiinankaupungista Kruunupyyhyn. Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstöä on nyt tammikuun alusta alkaen noin 8 000 työntekijää.
Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajapulaa yritettiin ratkaista eri keinoin jo monta vuotta ennen pandemiaa. Koronavuodet vain pahensivat tilannetta. Lisäksi lääkäreistä on puutetta ainakin eräillä erikoisaloilla ja myös yleislääkäreistä perusterveydenhuollossa.
Sosiaalialan työntekijöiden vaihtuvuus on suuri, ja esimerkiksi kodinhoitajia, lastensuojelun työntekijöitä ja sosiaalityön erityisasiantuntijoita on liian vähän koko maassa.
Kun pelastustoimikin on nyt hyvinvointialueiden hoidettavana, Suomen pelastusalan keskusjärjestö Spek on älähtänyt pelastusalan resurssipulasta. Spekin mukaan henkilöstöpula koskee sekä päätoimista pelastushenkilöstöä että sopimuspalokuntia, kuten VPK-toimintaa.
Käytännössä VPK on ensimmäinen yksikkö, joka on paikalla pelastustehtävissä harvaan asutuilla seuduilla, siis vaikkapa Pohjanmaan maaseutukunnissa.
Valtakunnallisen sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena ovat säästöt. Niitä hamutaan esimerkiksi palveluverkkoa uudistamalla.
Vaasassa tehtiin merkittävä päätös jo vuosia ennen valtakunnallista sote-uudistusta, mutta käytännössä muutos näkyy vasta tänä talvena. Neljän terveysaseman hoitaja- ja lääkärivastaanotot eri puolilta Vaasaa on juuri keskitetty uuteen H-taloon Hietalahteen.
Vastaavanlaista keskittämistä tulee eteen tulevina vuosina myös muualla Vaasan seudulla ja Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Vaikkei niistä vielä kovin paljon ääneen puhuta, hoitajien ja lääkärien etävastaanotot lisääntyvät, eli potilas on puhelimen tai tietokoneen avulla etäyhteydessä kotoa lääkärin vastaanotolle.
Kenties näemme tulevaisuudessa myös sote-busseja, jotka kiertävät kylästä kylään kuin vanhan ajan kauppa-autot. Niissä voi päästä esimerkiksi sairaanhoitajan tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle.
Myös pelastustoimen palveluverkkoa tarkasteltaneen, mutta ainakin toistaiseksi hätätilanteessa apuun rientävät edelleen lähimmät yksiköt kunta- ja hyvinvointialuerajoista riippumatta.
Vuosi sitten tammikuussa äänestimme ensimmäisissä aluevaaleissa. Niissä valittujen aluevaltuustojen päättäjien harteilla on päättää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Siis esimerkiksi siitä, kuinka monta terveysasemaa ja ambulanssia hyvinvointialueella on, missä ne sijaitsevat ja mistä niihin otetaan työntekijät.
