Talot kertovat

Kurtenialla on hieno historia: "Aikansa komeinta kaupunkiarkkitehtuuria"

Kurtenia kuvattuna rakennuksen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa. Arkkitehti Fredrik Thesleffin piirtämä rakennus edustaa lähinnä uusrenessanssia. Talo oli vielä tuolloin nelikerroksinen, mutta vuonna 1940 se muutettiin viisikerroksiseksi.
Kurtenia kuvattuna rakennuksen valmistumisen aikoihin 1900-luvun alussa. Arkkitehti Fredrik Thesleffin piirtämä rakennus edustaa lähinnä uusrenessanssia. Talo oli vielä tuolloin nelikerroksinen, mutta vuonna 1940 se muutettiin viisikerroksiseksi.
  • Erkki Salminen

Hovioikeudenpuistikon ja Raastuvankadun kulmassa sijaitseva talo on saanut nimensä vaasalaisen pankinjohtajan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Joachim Kurténin (1836 – 99) mukaan. Kurtén toimi kaupungissa sekä liikemiehenä että pankkimiehenä. Hänellä oli myös useita luottamustehtäviä; porvarissäädyn valtiopäivämies, kaupunginvaltuuston jäsen ja puheenjohtaja useaan otteeseen. Kaupungintalon puistossa on vuonna 1908 paljastettu Emil Wikströmin veistämä Kurténin patsas

Joachim Kurténin merkittävin aikaansaannos oli uuden liikepankin perustaminen Vaasaan. Pankki sai nimen Wasa Aktie Bank – Waasan Osake Pankki.

Joachim Kurténin muistomerkki on kaupungintalon puistossa. Arkistokuva.
Kuva: Terese Nurmioja

Pankin konttori avattiin vuokratiloissa 4.8.1879 Kirkkopuistikon ja Hietasaarenkadun kulmassa Kurténin omistamassa talossa, joka myöhemmin tunnettiin Arbiksen talona.

Jo vuonna 1901 pankin hallintoneuvosto totesi tilat pankille riittämättömiksi ja sijainniltaankin huonoksi kilpailijoihin verrattuna.

Pohdittiin eri tonttivaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin ostamaan C. J. Hartmanin tarjoama tontti osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 11.

Postikortti 1900-luvun alusta.
Kuva: Pohjanmaan museon arkisto

Palatsimainen konttori Helsinkiin

Kurténille ei riittänyt pelkkä Vaasassa toimiminen, vaan nopeasti avattiin sivukonttoreita eri puolille maakuntaa, mutta myös Poriin, Tampereelle ja Ouluun. Vuonna 1881 WOP avasi sivukonttorin Helsinkiin.

Jo ennen Vaasan uutta pankkitaloa nousi Waasan Osake Pankille Helsinkiin Eteläesplanadin varrelle komea palatsityyppinen renessanssirakennus, johon Helsingin konttori muutti kesällä 1898. Kurtén kuoli 1899, joten hän ehti nähdä uuden Helsingin konttorin mutta ei Vaasan konttoria.

Vaasan Osake Pankin Helsingin pankkipalatsi Eteläesplanadilla. Tämä upea renessanssipalatsi valmistui jo ennen Kurteniaa 1899. Julkisivussa katon rajassa on edelleen Vaasan vaakuna ja teksti Wasa Aktie Bank. Talon on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti John Settergren.
Kuva: Erkki Salminen

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Komeaa kaupunkiarkkitehtuuria

Talon piirustukset tilattiin vaasalaiselta arkkitehdiltä Fredrik Thesleffiltä, jonka muita tunnettuja töitä ovat mm. Raastuvankadun kansakoulu (1890), Vaasan Puhelimen talo (1897) ja jo purettu Villa Hahl (1901).

Työt aloitettiin 1902 ja rakennus valmistui kesällä 1904. Ulkoasultaan rakennus edustaa lähinnä uusrenessanssia. Julkisivua hallitsevat kulmatorni ja viisi eri kokoista renessanssityylistä päätymuotoa ja kaksi erkkeriä. Rakennuksen julkisivun alin kerros on tehty Vehmaan graniitista, ylemmät kerrokset on päällystetty sileällä rappauksella.

Julkisivua koristavat kasviaiheet ja useat kymmenet Vaasan vaakunan lyhteet, sekä yksittäisinä että usean lyhteen ryhminä ja nauhoina.

Julkisivussa näkyvät Vaasan vaakunan lyhteet.
Kuva: Jarno Pellinen

Pankki sai tilat katutasosta ja lisäksi Hovioikeudenpuistikon varrelle tuli useita liikehuoneistoja. Ylempiin kerroksiin tehtiin eri kokoisia asuinhuoneistoja.

Tontille rakennettiin myös erillinen piharakennus, jossa asunnon lisäksi aluksi oli talon käymälät kunnes 1920 taloon asennettiin vesiklosetit.

Alun perin nelikerroksinen pankki- ja asuinrakennus ilmentää erinomaisesti Vaasan voimakasta kasvua vuosisadan vaihteessa. Se olil aikansa parasta ja komeinta kaupunkiarkkitehtuuria.

Rakennuksesta saatiin viisikerroksinen kun ylintä kerrosta muokattiin toimivammaksi. Poikkipäätyjen väleihin tehtiin 1940 hyvin alkuperäiseen sopivat suuremmat ikkunat. Myös liikehuoneiden näyteikkunoita suurennettiin. Rakennuksen molemmissa päissä on erikoiset matalat kaitein koristellut osat.

Nykyään rakennus on viisikerroksinen.
Kuva: Jarno Pellinen

Innoitusta Louvresta

Pankin tiloihin kuljetaan kulmatornin alta pyöreän eteishallin ja sitä seuraavan käytävän kautta. Pankkisali oli sijoitettu pihanpuoleiseen, rakennuksen matalampaan osaan. Saliin saatiin valoa massiivisten pylväiden väliin jäävän lasimaalauksin koristellun kattoikkunan kautta.

Sali on runsaasti koristeltu erilaisin kipsi-, maalaus- ja puuleikkauskoristein. Pankkitiskit, ovet ja seinäpaneelit ovat taidokasta puuleikkaustyötä.

Vuonna 2010 tiloja remontoitiin pankin ja ravintolan tarpeisiin.
Kuva: Eetu Sillapää

Vanhahtavaa renessanssihenkistä kokonaisuutta on jonkin verran kevennetty jo muotiin tulleen jugendin tyylikeinoin. Kerrotaan, että pankin johtohenkilöt olisivat Louvressa nähneet Carraran marmorista tehdyn mustavalkoisen ruutulattian. Niinpä pankkisali Vaasassa sai ruutulattian.

Raskaasti sisustettu johtajan huone henkii pankinjohtajan asemaan sopivaa arvokkuutta. Huoneessa on puinen kasettikatto, kohokuviotapetit ja Vaasan lyhtein koristellut seinäpaneelit.

Tilassa toimii nykyään ravintola Bank Food & Wine, ja johtajan huone sijaitsi Raastuvankadun puolella, nykyisessä suuressa ravintolasalissa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pankin omat setelit

Vuonna 1918 Suomen jakauduttua punaisiin ja valkoisiin Vaasasta tuli tilapäisesti vakoisen Suomen pääkaupunki osan senaatista siirryttyä Helsingistä Vaasaan.

Suomen Pankki ja setelipaino jäivät Helsinkiin punaisten haltuun, mikä johti maksuvälineiden pulaan valkoisten puolella. Vaasassa istunut senaatti myönsi Vaasan Osake Pankille oikeuden laskea liikkeelle seteleiden kaltaisia 25, 100 ja 500 markan arvoisia konttokuranttisekkejä. Nämä ns. Vaasan rahat painettiin Björkellin kivipainossa.

Jugend-ovi vietiin vintille ja takaisin

Kovin kauaa ei Vaasan Osake Pankki pärjännyt pankkikilpailussa. Vuonna 1920 Vaasan Osake Pankki, Turun Osakepankki ja Helsingin Maatalouspankki yhdistettiin Suomen Liittopankki Osakeyhtiöksi, joka kuitenkin jo 1924 liitettiin Helsingin Osakepankkiin. Näin HOP:stä tuli Vaasan pankkipalatsin uusi isäntä, ja monet vaasalaiset puhuvat edelleenkin Helsingin pankin talosta.

Pankin tiloissa tehtiin muutostöitä 1939 ja 1959. Pankkisalin seinäpinnat koristeineen maalattiin piiloon ja eteishallin komea sisäovi poistettiin. Onneksi ovi kuitenkin vietiin vintille talteen.

1970-luvun alussa toteutettiin pankin tiloissa laaja entistävä remontti arkkitehti Egil Nordinin johdolla yhteistyössä Museoviraston kanssa. Erityisesti pankkisali sekä johtajien huoneet palautettiin alkuperäiseen loistoonsa. Eteisen jugend-ovi kannettiin vintistä takaisin paikoilleen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kurtenian uusi aika

Helsingin Osakepankki liitettiin Suomen Yhdyspankkiin vuonna 1986, mikä johti pankkitoiminnan loppumiseen Kurteniassa. Pankin tiloihin muutti Vaasan kaupungin informaatiopiste, josta vuoden 1994 alussa tuli Suomen ensimmäinen kansalaisinfo Waasa Center. Yhteishankkeessa oli mukana kaupungin lisäksi lääninhallitus, verovirasto ja Kela. Vuoden 2023 alussa kansalaisinfo ja Kela palasivat taas yhteen, kun he perustivat yhteisen toimipisteen Tammipihaan.

Sittemmin pankin tiloissa on toiminut Pizzaopisto kunnes taloon saatiin jälleen pankki Ålandsbankenin muutettua 2010 vanhaan pankkisaliin, johon nyt kuljetaan Bank-nimisen ravintolan kautta.

Kurtenian talossa on vuosikymmenten varrella toiminut lukuisia eri alojen liikkeitä, joista ainakin nimet ovat jääneet vaasalaisten muistiin. Vaatteita myivät ainakin Prima, Fatima ja Kujansivu. Fred. Lindroos myi radioita ja äänilevyjä. Matkaliput sai matkatoimistosta.

Nykyään katutasossa on useita kahviloita ja ravintoloita sekä autokoulu ja kukkakauppa.

Kuten keskustoissa yleensä, Kurtenian ylemmissä kerroksissa on muutakin toimintaa kuin asuntoja: toimistoja ja hammaslääkäreitä. Muutamia asuntoja ja 10 liike- ja toimistohuoneistoa talossa omistavalla Harry Schaumanin säätiöllä on siellä oma toimisto.

Kurtenian talo on suojeltu rakennussuojelulailla. Suojelu koskee rakennuksen ulkoasua, pankkitiloja johtokunnan huoneineen sekä Hovioikeudenpuistikon puoleista porrashuonetta.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka