Vanhassa Vaasassa puistokujan päässä seisoo komea, kirkoksi hieman epätyypillisen näköinen rakennus, Mustasaaren kirkko. Se onkin alun perin ollut hovioikeudentalo.
1700-luvulla Suomen alueella oli vain yksi ylempi oikeusaste, Turun hovioikeus. Se ei riittänyt. Kuningas Kustaa III oli Suomen matkallaan vuonna 1775 todennut Turun hovioikeuden ylikuormitetuksi ja maantieteellisesti syrjässä hoitamaan koko Suomen juttuja.
Päätös Suomen toisen hovioikeuden perustamisesta Vaasaan tehtiin 6.5.1775. Vaasan hovioikeuden juhlallisia vihkiäisiä vietettiin Tukholman kuninkaanlinnassa 28.6.1776. Aluksi hovioikeus toimi yksityistalossa.
Kuninkaallinen rakennushanke
Kustaa III määräsi yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantzin laatimaan suunnitelmat uudeksi hovioikeudentaloksi. Kuningas antoi yksityiskohtaisia ohjeita tulevalle rakennukselle, koska hän toivoi siitä tulevan loistava muistomerkki hänestä. Hän määräsi talon pituudeksi 70 kyynärää eli noin 42 metriä.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Suunnitelmat vahvistettiin 1776, mutta tontti osoittautui liian kosteaksi ja rakennus jouduttiin siirtymään korkeammalle paikalle. Samalla talon taakse suunnitellut taloussiivet siirrettiin päärakennuksen suuntaisiksi.
Näin hovioikeuden päärakennus asettui symmetrisesti nykyisellä linnankummulla sijainnutta maaherran residenssiä vastaan. Näiden väliin tehtiin puistokuja, johon istutettiin neljään riviin haapoja, jotka myöhemmin vaihdettiin lehmuksiin.
Seitsemän vuotta rakentamista
Hovioikeuden peruskivi laskettiin kesällä 1779 ja rakennus valmistui 1786. Hovioikeutta rakentamaan oli Tukholmasta värvätty rakennusmestari ja muita ammattimiehiä. Tiilitehdaskin pystytettiin tiiliensaannin turvaamiseksi. Lahjoituksena saatiin puutavaraa Ilmajoelta ja Pedersörestä.
Rapatussa tiilirakennuksessa oli kaksi pääkerrosta ja nelisivuinen mansardikatto. Siinä oli lisäksi maakerros ja ullakko.
Ensimmäinen kerros oli varattu presidentin asuin- ja edustustilaksi. Toisessa kerroksessa oli hovioikeuden tilat. Maakerrokseen sijoitettiin erilaiset taloustilat ja kellarivarastot.
Länteen antavassa pääjulkisivussa on ulkoneva keskiosa doorilaisine seinäpilareineen. Itäisessä julkisivussa on kapeampi ulkonema, jota koristaa kolmiopääty. Molemmin puolin päärakennusta on yksikerroksiset pitkät ja kapeat sivurakennukset.
Talossa on piirteitä klassisismista, johon Kustaa III oli matkoillaan tutustunut. Rakennusta pidetään niin sanotun varhaiskustavilaisen tyylisuunnan merkittävimpänä edustajana Suomessa.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Oikeustalosta kirkoksi
Hovioikeuden rakennus säästyi Vaasaa 1852 kohdanneessa tulipalossa. Hovioikeus kuitenkin muutti 1862 uuteen Vaasaan valmistuneeseen rakennukseen.
Uusi Vaasa sai myös uuden kirkon. Mustasaarelaiset jäivät näin ilman kirkkoa ja perustivat oman seurakunnan, joka tarvitsi kirkon. Palossa tuhoutunutta keskiaikaista kivikirkkoa ei kannattanut rakentaa uudelleen.
Kun kun vanha hovioikeudentalo tyhjeni, siinä huomattiin uusi mahdollisuus kirkoksi. Keisari päättikin lahjoittaa talon pitäjän omistukseen.
Carl Axel Setterberg laati muutospiirustukset, joihin kuului myös kellotapuli, joka lopulta sijoitettiin symmetrisesti kirkon taakse itäpuolelle.
Rakennusmestarina toimi kokkolalainen kirkonrakentajana tunnettu Erik Kuorikoski poikineen. Kaksikerroksisesta rakennuksesta piti poistaa toinen kerros, jotta kirkkosalista saatiin riittävän korkea.
Rakentamiseen käytettiin palaneen kirkon holvin tiiliä, mutta samalla tuhottiin rauniokirkon vahva holvikatto. Vanhasta kirkosta saatiin pelastettua jonkin verran irtaimistoa, joka otettiin käyttöön uudessa kirkossa: alttaritaulu, kattokruunut, ehtoollishopeat ja messukaapu. Ensimmäiset urut saatiin kamarineuvos Herman Rosenbergin tuella.
Edelleen Mustasaaren kirkkona toimivaa rakennusta on kunnostettu vuosien saatossa useaan otteeseen. Sen ulkoasu on kuitenkin säilynyt loistavana muistona Kustaa III:n ajasta Suomessa. Sinne johtava lehmuskuja on Suomen vanhin puistokatu.
