Uutiset

Dan Holm piirtää ihmisiä baareissa – Uran kohokohta oli 70 000 euron hankinta Vaasaan

Dan Holm teki pitkän uran Pohjanmaan museon taideintendenttinä. – Joskus osallistuin Vaasan taiteilijaseuran näyttelyihin, mutta kyllähän museotyö vei mennessään, hän sanoo. Nyt eläkkeellä on ollut enemmän aikaa omaan taiteeseen.
Dan Holm teki pitkän uran Pohjanmaan museon taideintendenttinä. – Joskus osallistuin Vaasan taiteilijaseuran näyttelyihin, mutta kyllähän museotyö vei mennessään, hän sanoo. Nyt eläkkeellä on ollut enemmän aikaa omaan taiteeseen.
Kuva: Laura Krohn
  • Laura Krohn

Taideintendentti Dan Holm istui vuonna 2010 työhuoneellaan Pohjanmaan museossa puhelin kädessä ja kävi kuumana. Hänellä oli linja auki Ruotsiin, Uppsalan huutokauppakamariin, jossa taidehuutokaupassa oli myytävänä Helene Schjerfbeckin Omakuva.

Museossa oli jo useita Schjerfbeckin teoksia ja tämä hiilipiirros olisi loistava lisä kokoelmaan.

Moni muutkin oli kiinnostunut Schjerfbeckistä. Huutajia oli sekä salissa että puhelimen päässä eri puolilla maailmaa.

– Oli kyllä jännittävää, mutta onnistuin huutamaan sen. Se oli yksi urani huippuhetkistä, Holm kertoo.

Teos maksoi lopulta noin 70 000 euroa ja se oli Holmin mukaan ainakin silloin Suomen kallein piirustus. Oston rahoitti Veljekset Gröndahlin säätiö, joten siihen ei käytetty verorajoja, Holm huomauttaa.

Dan Holm onnistui hankkimaan huutokaupasta museolle Helene Schjerfbeckin pelkistetyn Omakuvan.
Kuva: Arkistokuva

Toinen Dan Holmille tärkeä hankinta on ollut Jaakko Niemelän Gridlock-veistos kävelykadulla. Se heijastaa pimeällä Rewellin seinään pyörivää kuvaa.

Museotyön parhaita puolia oli Holmin mielestä juuri taidekokoelmien kartuttaminen.

Eläkkeellä hän on ollut noin kymmenen vuotta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Samoissa pöydissä Kaj Stenvallin kanssa

Dan Holm teki uransa museossa, vaikka olisi yhtä hyvin voinut itse olla taiteilija. Hän kuvailee, että museotyö oli ”eksyminen”, joskin hyvä sellainen.

Taiteilijuus on kuitenkin kulkenut mukana elämässä ja hänen teoksiaan on säännöllisesti nähty näyttelyissä, viimeksi syksyllä omassa näyttelyssä Black Wall Galleryssa. Sen nimi oli Holmille tyypilliseen tapaan hiljaista huumoria, ei retrospektiivi, joksi kutsutaan takautuvaa, taiteilijan tuotannon eri vaiheita esittelevää näyttelyä, vaan Retrospektaakkeli.

Tämä on yksi Dan Holmin avainkuvia. Siinä Vaasan torilta tuttu Suomen Vapaudenpatsas on laivassa keskellä merenkäyntiä. Teos on 1990-luvulta ja se kuvaa vapauden käsitystä ja kansallisuuksia. Etualalla Holmin veistoksia.
Kuva: Laura Krohn
Hovioikeudenpuistikkoa kuvattuna kaupungintalon kohdalta.
Kuva: Laura Krohn

Vaasalaissyntyinen Holm muutti nuorena Turkuun, jossa istui opiskelijoiden ja taiteilijoiden suosimassa ravintolassa ja nautti elämästä ja ihmisiin tutustumisesta.

– Siellä ystävystyin turkulaistaiteilijoiden kanssa ja rupesin tarjoamaan töitä näyttelyihin. Siellä olivat muun muassa Harro Koskinen ja Kaj Stenvall.

Ankkamaalarina tunnettu Stenvall maalasi muotokuvan Holmistakin.

Turun vuodet näkyvät hänen teoksissaan edelleenkin. Viime vuonna hän maalasi tilanteen samaisesta ravintolasta 1970-luvulla. Maalauksessa on seurue ravintolapöydän ääressä. Viereen on tullut nuori pariskunta näyttäytymään. Nainen on raskaana.

Mieleenpainunut tilanne turkulaisessa ravintolassa 1970-luvulla päätyi taulun aiheeksi.

Holm rekisteröi paljon katseiden vaihtoa siinä hetkessä.

– Kuka on rakastunut kehen ja kenen lapsesta on kysymys. Se tilanne jäi vahvasti mieleen.

Holm näkee monien tilanteiden soveltuvan klassiseen mytologiaan, joka on punainen lanka hänen teoksissaan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Graffitilandia inspiroi

Holm opiskeli piirustuksenopettajaksi ja taidehistoriaa. Turussa kului melkein kymmenen vuotta. Opintojen jälkeen hän teki töitä taidehistorian laitoksella.

Sitten tie vei Kööpenhaminaan, Roomaan ja Helsinkiin, kunnes palasi synnyinkaupunkiinsa Vaasaan vakituisen työpaikan perässä.

– En tullut Vaasaan romanttisista, vaan taloudellisista syistä, hän virnistää.

Holm kuvailee, että pitkällä museouralla alkoi loppua kohden kirkastua, mistä kaikessa on kysymys.

– Ymmärsin, että taistellaan tulkintaoikeudesta sanoa, mikä on hyvää taidetta ja mikä ei. Nyt on Vaasassakin mielenkiintoinen vaihe, kun on vihdoinkin saavutettu se saturaatiopiste, jossa taideyleisö on täysikasvuinen ja saa itse päättää. Ennen instituutioiden piti valistaa tietämätöntä kansaa, nyt hyvää taidetta tehdään myös vapailla foorumeilla ja kadulla.

Dan Holmin kädessä on omakuva vuodelta 2019, jota hän luonnehtii ironiseksi. Miljöönä on Hovioikeuden ranta, ja taustalla näkyy Vaskiluodon silta.
Kuva: Laura Krohn
Dan Holmin povitaskussa kulkee mukana aina pieni luonnosvihko, johon hän tykkää piirtää kahviloissa ja baareissa. Nämä ystävykset hän piirsi tänä talvena Tukholmassa käydessään.
Kuva: Laura Krohn

Dan Holmin mielestä ilmentymä tästä on muun muassa se, että Vaasan taiteilijaseura otti Taidehallin pyörittääkseen. Lisäksi Holm nostaa esiin kaupungin organisaatioiden ulkopuolelta myös Marcus Lerviksin ison näyttelyn Offside Klemettilässä entisessä kalusteliikkeessä vuonna 2022.

– Ja tietenkin Graffitilandia on inspiroiva voimannäyte.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näyttelynavajaisissa Calle Warghin kanssa

Myös kaupungin museoissa on Holmin mielestä tasokkaita näyttelyitä.

– Pidin esimerkiksi Kuntsilla esillä olevasta Viivasta tilaan -näyttelystä. Siihen oli valittu fiksuja teoksia ja käytetty hienosti pääotsikkoa. Näyttely ylitti omia oletusarvojaan, Holm kehuu.

Vuosien aikana Holm ystävystyi monien vaasalaistaiteilijoiden kanssa, kuten Carl Warghin. Holmin on piirtänyt tilanteita miesten yhteisistä hankkeista, kuten siitä kerrasta, kun he olivat vieneet näyttelyn Helsinkiin ja takaisin tultuaan päätyivät silloiseen Ernstiin. Tai kun iloinen porukka istuu pöydän ääressä näyttelynavajaisissa Porvoossa.

Wargh kuoli vuonna 2018.

– Meillä oli tosi hauskaa Callen kanssa. Kaipaan häntä paljon, Holm sanoo .

Tunnelmia Fondiksessa vuonna 1999.
Kuva: Laura Krohn
Vaasan kirkko. Pienet piirustukset syntyvät nopeasti, ja jälkeenpäin Holm maalaa ne akvarellein.
Kuva: Laura Krohn

Dan Holm pukeutuu aina pikkutakkiin. Siihen on hyvä syy. Povitaskuun mahtuu pieni luonnoskirja, joka kulkee hänellä aina mukana. Siihen hän piirtää tilanteita kotikulmilta, matkoilta ja kuppiloista niin tuttuja kuin tuntemattomia ihmisiä. Viimeksi luonnoskirjaan tuli pari uutta piirustusta muutama viikko sitten Tukholmassa, jossa Holm kävi katsomassa 4-vuotiasta lapsenlastaan.

Dan Holm ja vehnäterrieri Ella ovat tuttu näky kaupungin puistoissa ja kahviloissa. Kun koira on jaksanut istua rauhassa sisällä, se saa palkinnoksi kunnian pitää suussaan talutinta ja kuljettaa puolestaan isäntäänsä hetken.
Kuva: Laura Krohn
Hovioikeudenpuistikkoa Old Irish Pubin ja 1h+k:n kohdalta, kun talossa vielä toimi KOP.
Kuva: Laura Krohn
Holm seuraa huolestuneena maailmanpolitiikkaa, ja se näkyy myös hänen taiteessaan. Tämän teoksen hän teki Ilja Repinin Iivana Julman maalausta mukaillen.

Muuten eläkeläisen aika kuluu koiran kanssa ulkoillen, mutta myös kotisohvalla seikkaillen.

– Seikkailut alkavat heti, kun menen makaamaan sohvalle ja mielikuvitus lähtee lentoon. Siitä pidän.

Sohvalla hän muun muassa pohdiskelee, millä tekniikalla voisi toteuttaa tulevan taideprojektin, pyörivän mobilen.

Välillä hän lukee aiemmin lukemattomaksi jääneitä klassikoita, paraikaa Tolstoin Sotaa ja rauhaa.

– Enkä voi ymmärtää, miksi kukaan viitsii sotia semmoisen romaanin jälkeen.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka