Uutiset

Hietalahden Villa muuttui huvilasta ravintolaksi jo vuonna 1874 – Katso kuvagalleria vuosikymmenten takaa

Puoliympyränmuotoinen ravintolasali rakennettiin 1930-luvulla.
Puoliympyränmuotoinen ravintolasali rakennettiin 1930-luvulla.
Kuva: Pohjanmaan museon arkisto
  • Erkki Salminen

Klemetsön kylän mailla sijainneesta Klemetshemin tilasta lohkaistiin vuonna 1800 erillinen Sandvik-niminen tila. Kaupunginlääkäri Fredrik Sanmark lainasi rahaa toiselle Sandvikin veljeksistä ja sai näin kiinnityksen osaan tilasta.

Alkuperäiseltä nimeltään Tackholmenin niemi rajoittui kolmelta suunnalta veteen; etelässä Kaupunginselkä, lännessä Sandviken eli Hietalahti ja idässä Emäntälahti, joka silloin ulottui alueelle, johon myöhemmin tehtiin Vaasan ravirata. Sanmark sai tilan lopulta omistukseensa velkojen panttina vuonna 1840. Muutettuaan pois Vaasasta hän myi sen 1843 hovioikeudenasessori Carl Johan Boylle.

Puutarhanhoidosta innostunut Sanmark oli aloittanut alueen muokkaamisen puistoksi istuttamalla sinne lehmuksia ja erikoisia mäntyjä sekä muita itse kasvattamiaan harvinaisia puita. Ensimmäiset rakennukset nousivat jo hänen aikanaan.

Boy jatkoi viherrakentamista ja rakennutti ainoan tähän päivään säilyneen rakennuksen, Hietalahden Villan, joka on suomalaisen huvilakulttuurin varhaisimpia edustajia.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huvila nousee niemelle

Boy tilasi huvilansa piirustukset uumajalaiselta papilta ja itseoppineelta arkkitehdilta Johan Linderiltä. Rakennus valmistui 1846.

Kaksikerroksisen empiren piirteitä omaavan rakennuksen alkuperäinen julkisivu oli meren puolelle. Seinät rapattiin sileiksi 1850 ja siten se muistutti enemmän kivestä rakennettua kartanoa kuin huvilaa. Runko oli rakennettu alueelta kaadetuista kuusista.

Näkymä Villaan mereltä. E. A. Lundgrenin litografia vuodelta 1850.
Kuva: Pohjanmaan museon arkisto

Symmetrisessä rakennuksessa oli meren puolella pylväiden koristama parveke ja sen alla puoliympyrän muotoinen terassi, josta johti vaahterakuja rantaan.

Kujan vierellä on laakea kivilohkare, totikiveksi kutsuttu. Sen äärelle Boy kokoontui vieraineen kohottamaan maljoja. Kerrotaan Runeberginkin olleen kerran mukana. Toinen puistokuja vei talosta länteen. Sen päässä oli kivilaituri, johon tultiin veneillä silloisesta Vaasasta.

Totikivi Villan puistossa.
Kuva: Kaj Höglund 2011, Pohjanmaan museon arkisto

Boyn aikana Villa olikin kuin kartano. Päärakennuksen pohjoispuolella oli useita ulkorakennuksia ja Sanmarkin rakennuttama asuinrakennus. Tilalla oli myös hevosia ja lehmiä sekä palkollisia hoitamassa tilaa. Vaasan palon jälkeen kaupunki pakkolunasti Klemetsön kylän maat.

Koska Hietalahden aluetta ei ollut tarkoitus heti rakentaa, Boy sai vuokrata alueen 25 vuodeksi. Hänen kuoltuaan 1868 vuokraoikeus siirtyi hänen lapselleen, everstinrouva Aline Wasastjernalle.

Tilan rakennuksissa oli vuokralla muiden muassa Tegengrenien perhe. Runoilija, pankinjohtaja ja etevä amatööriarkeologi Jacob Tegengren syntyi Hietalahdessa 1875. Vuokra-ajan päätyttyä 1883 entiset vuokralaiset pystyttivät huviloitaan lähirannoille, muuan muassa Kuparisaareen ja Ahvensaareen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ravintolatoimintaa

Hietalahden Villa muuttui ravintolaksi vuonna 1874 kellarimestari Fredrik Holmbergin vuokrattua sen kesäravintolaksi.

Vaasan kaupunki lunasti Hietalahden Villan 1883 ja vuokrasi sen kellarimestari Alexander Ernstille.

Seuraava Villan ravintoloitsija oli kellarimestari Emil Avelin. Hän rakennutti Villan länsipuolelle jugendtyylisen kesäteatterin 1910. Se jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, tuli tuhosi rakennuksen 1922. Jo aiemmin teatteriseurueet, sirkukset ja muusikot olivat esiintyneet puistoon pystytetyssä teltassa.

Huvimajan on paikalla jossa sijaitsi vuonna 1922 palanut teatterirakennus.
Kuva: Erkki Salminen 2023

Villan alue oli vaasalaisten suosima idyllinen virkistys- ja juhlapaikka. Kesäsunnuntaisin puistossa käveltiin ajan tyylin mukaisesti arvokkaasti, naiset pitkissä hameissa päivänvarjoineen.

Puisto oli myös oiva paikka suurille kansanjuhlille. Kesällä 1894 Hietalahdessa järjestettiin tuhansia vieraita keränneet Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlat, kunniavieraana Sakari Topelius.

Kansanvalistusseuran musiikkijuhlat 1894. Portin oli suunnitellut K. V. Reinius. Kuva: K. E. Ståhlberg,
Kuva: Pohjanmaan museon arkisto

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Remontteja ja hiljaiseloa

1930-luvulla Villassa tehtiin laaja remontti kaupunginarkkitehti Ingvald Sereniuksen suunnitelmien mukaan.

Puoliympyränmuotoinen ravintolasali rakennettiin 1930-luvulla kaupunginarkkitehti Ingvald Sereniuksen suunnitelman mukaan.
Kuva: Pohjanmaan museon arkisto

Sisätiloja muutettiin merkittävästi, mutta julkisivu säilyi ennallaan lukuun ottamatta meren puolelle rakennettua puoliympyrän muotoista lasiseinäistä ravintolasalia. Pääsisäänkäynti muutettiin kaupungin puolelle.

Villa kaupungin puolelta 1900-luvun alussa.
Kuva: Pohjanmaan museon arkisto

Sota-ajan jälkeen Villa toimi taas kesäravintolana, mutta toiminta päättyi 1972. Osasyynä lienee ollut moottoritien rakentaminen.

Rakennus remontoitiin 1990-luvulla, ja taas 2010-luvun lopussa. Ravintolatoiminta jatkuu edelleen, nyt Villa Sandviken -nimisenä. Tila on ollut suosittu juhlapaikka, erityisesti häidenviettopaikka.

Puistoakin on muokattu vuosien saatossa. Nykyään Villan pohjoispuolella on kahdeksan Vaasan ystävyyskaupungin pikkupuistoa ja Evakkopuisto. Villan lounaispuolella on intialaisen rauhanfilosofin Sri Chinmoyn A Dreamer of Peace -patsas, joka vihittiin 2010.

Intialaisen rauhanfilosofi Sri Chinmoyn patsas Villan puistossa.
Kuva: Erkki Salminen 2023

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka