Katso kuvat: Monen viraston talosta sukeutui Vaasan hovioikeuden palatsi – 57 muuratusta uunista ei ole jäljellä yhtäkään

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III perusti Suomen toisen hovioikeuden Vaasaan vuonna 1775.

Vanhassa Vaasassa hovioikeus toimi rakennuksessa, jota pidetään yhtenä Suomen komeimmista kustavilaisen ajan luomuksista.

Kaupungin palon jälkeen hovioikeus piti sijoittaa uuteen Vaasaan, ja vanha hovioikeus muutettiin Mustasaaren kirkoksi.

Ensimmäinen julkinen rakennus

Arkkitehti Carl Axel Setterbergin laatima uuden Vaasan väljä asemakaava tarjosi hyviä paikkoja kaupungin monumentaalirakennuksille.

Ensimmäinen Setterbergin suunnittelema rakennus oli yhteinen virastotalo hovioikeutta, lääninhallitusta ja paria muuta virastoa varten.

Rakennus sijoittui puistokadun päähän, kaupungin länsirannalla sijaitsevalle kummulle, missä se 160 vuotta valmistumisensa jälkeen edelleen seisoo ylväänä, arvolleen sopivan etäällä muista rakennuksista.

Kokeneita rakennusmiehiä oli vaikea saada, ammattimiehiä piti haalia Turkua ja Tukholmaa myöten. Tiilet rakennukseen saatiin Hietalahteen perustetusta A.A. Levónin tiilitehtaasta.

Kun yli miljoona tiiltä oli muurattu rakennukseen, ne piti sivellä vielä kolmeen kertaan hylkeenrasvasta keitetyllä vernissalla. Näin rakennus sai tasaisen kauniin ja kestävän pinnan.

Rakennuksella on säännöllinen muoto, ja sen sanotaan saaneen vaikutteita englantilaisesta tiiligotiikasta, mikä näkyy myös tasalakisissa torneissa. Talo oli valmis vuonna 1862.

Pääsisäänkäynnin yläpuolella kohoava kellotorni pitää sisällään Mustasaaren Jungsundissa syntyneen Karl Oskar Glasbergin tekemän kellon. Avioliiton kautta Könnin sukuun kuuluva Glasberg valmisti kaikkiaan 12 tornikelloa.

Remonttia, remonttia

Aluksi taloa lämmitettiin kaakeliuuneilla. Tukholmasta tilattiin 45 valkoista uunia ja vaasalaiselta Johan Smedmanilta 12 uunia. Niiden teho ei kuitenkaan riittänyt.

Vuosikorjauksen yhteydessä 1896 muurattiin päätysaleihin uudet, nelimetriset, värilliset uunit.

Kaikki uunit kuitenkin purettiin keskuslämmitykseen siirryttäessä 1939.

Rakennus on muutenkin vuosien saatossa kokenut useita remontteja. Kuten monien muidenkin virastokäytössä olevien rakennusten, myös Vaasan hovioikeuden tiloja haluttiin nykyaikaistaa ja ottaa neliöt tehokäyttöön.

Setterbergin alkuperäinen, vaaleasävyinen sisutus peitettiin jo 1800-luvun lopulla tummemmin, uusrenessanssin sävyin ja ornamentein.

Vuonna 1939 tehtiin vielä rajumpi remontti funkiksen hengessä. Parhaiten remonttivimmasta selvisivät presidentin työhuone sekä I ja II jaoston istuntosalit.

Entiseen loistoon

1960-luvulta lähtien eri tehtävissä Vaasan hovioikeudessa työskennellyt, lopuksi presidenttinä eläkkeelle jäänyt Erkki Rintala ryhtyi varsinaisten virkatehtäviensä lisäksi palavalla tarmolla organisoimaan rakennuksen palauttamista entiseen loistoonsa.

Työ alkoi 1970-luvun alussa kirjaston kunnostamisesta. Lääninhallituksen muutettua Palosaarelle 1984 aloitettiin vapautuneiden tilojen entisöinti hovioikeutta varten.

Työhuoneiden ja istuntosalien seinissä ja katoissa näkyvät taitavien konservaattoreiden ja entisöijien kättenjäljet.

Hovioikeuden kirjastoon kuuluu lukuisia aarteita, jotka yhdessä talon muiden perinne-esineiden kanssa on sijoitettu erityiseen perinnehuoneeseen. Siitä on muodostunut talon oma, pieni museo korvaamattoman arvokkaine kokoelmineen.

Osa hovioikeuden arvokkaasta irtaimistosta on peräisin jo vanhan Vaasan ajoilta.

Kahdessa istuntosalissa on mahtavat muotokuvat Kustaa III:sta ja Aleksanteri I:stä. Seinillä on myös muun muassa kaikkien hovioikeuden presidenttien muotokuvat.

Vaasan hovioikeuden rakennus valittiin tänä syksynä Vaasa-lehden lukijakyselyssä kaupungin kauneimmaksi rakennukseksi.

Erkki Salminen