Katso, mitkä värit hehkuvat Vaasassa tänä kesänä – Kaupunginpuutarhan uurastuksen tulosta saadaan taas pian ihailla

Vaasa hehkuu tänä kesänä keltaisen, violetin ja valkoisen sävyissä, sillä ne ovat Vaasan kesäkukkaistutuksien tämän vuoden teemavärit.

Lisäksi torilla ja puistoissa nähdään ripaus hopeaa kukkien lehdissä.

Tätä väriloistoa ei kuitenkaan vielä näy Vaasan kaupunginpuutarhassa, jossa kukat kasvatetaan valmiiksi kesää varten.

Kukat puhkeavat väreihinsä vasta kesäkuun alussa, yöpakkasten loputtua, jolloin ne istutetaan ympäri kaupunkia ihmisten iloksi. Ja istuttamisessa onkin kova työ. Kesäkukkia on noin 23 000 kappaletta.

Suunnittelu alkaa kuukausia ennen kesää

Kesäkukkien istutus on monivaiheinen ja pitkä prosessi.

Istutusten suunnittelu alkaa jo alkutalvesta. Silloin mietitään, mitä ja minkä värisiä lajeja halutaan kasvattaa ja mihin kasvit sijoitetaan.

– Tärkeintä on miettiä paikat, joihin kukat viedään. Jotkut kukat tarvitsevat enemmän valoa, ja toiset taas pitävät varjoisammasta paikasta, kertoo Vaasan kaupungin viheraluehortonomi Leila Roininen.

Kukkia tulee noin 50:lle eri alueelle Vaasassa. Uusi paikka, jonne tulee ensimmäistä kertaa kesäkukkia, on Onkilahden toimintapuiston kahvilan luona.

Monta lajia, monta puutarhuria

Kasvihuonekausi alkaa maaliskuussa, kun ensimmäiset taimet saapuvat puutarhaan. Kukkien kasvatus kasvihuoneessa kestää 17 viikkoa, jonka jälkeen ne viedään muun muassa puistoihin ja torille.

Kasvihuonekauden aikana kukat on sijoitettu neljään suureen kasvihuoneeseen, joiden lämpötilat on säädetty sopiviksi kukille.

Tänä vuonna kukkalajeja on yhteensä 55 erilaista. Kaupunkia koristavat muun muassa begoniat, tähtisilmät ja samettikukat.

Jokainen laji tarvitsee asianmukaista hoitoa. Lajeilla on omat, yksilölliset tarpeensa, kuten kastelutiheys ja lannoitteen tarve.

Koska kukkia on paljon, ei yhdellä käsiparilla pärjätä. Puutarhalla touhuaa monta puutarhuria pitämässä huolta siitä, että kukat voivat hyvin.

Luonnonmukaisuus ennen myrkkyjä

Tuholaisten torjunta on tärkeä osa kukkien hoitamista.

Tuholaiset voivat olla sekä kasveja että hyönteisiä. Yleisiä haittahyönteisiä ovat muun muassa espanjansiruetanat, kirvat ja ripsiäiset.

Vaasan kaupunginpuutarha suosii luonnonmukaisia kasvinsuojelutapoja.

– Yritämme käyttää mahdollisimman vähän kemikaaleja. Yksi luonnonmukainen tapa torjua tuholaisia on hyötyeläinten käyttö. Nämä hyödylliset hyönteiset syövät haittahyönteisiä, Roininen kertoo.

Esimerkiksi kirvat ovat leppäkerttujen herkkua.

Haittakasvit kannattaa hävittää

Roininen neuvoo kotipuutarhureitakin käyttämään luonnonmukaisia keinoja tuhohyönteisten ja -kasvien torjunnassa.

Haittakasvit kannattaa hänen mukaansa tuhota juurinensa. Tuhoamistapa riippuu lajista.

– Esimerkiksi japanintatar kannattaa tuhota kaivamalla juuret ylös. Maanpäällinen osa voidaan polttaa ja kasvualue peittää niin pitkäksi aikaa, että juurakot tuhoutuvat, Roininen neuvoo.

Roinisen mukaan pelätty jättiputki voidaan hävittää katkaisemalla kasvin varsi, jonka jälkeen juurakkoon kaadetaan kuumaa vettä.

Jättiputki voi aiheuttaa iholle palovammoja, joten on tärkeää, ettei kasviin kosketa paljain käsin.

Haittakasvit ovat lähtökohtaisesti poltettavaa jätettä.

Alueellinen jäteyhtiö Stormossen neuvoo, että jos haittakasvien polttaminen kotona ei ole mahdollista, laita kasvit suljettuun pussiin ja heitä pussi poltettavan jätteen astiaan.

Jos haittakasveja on iso määrä, ne voi viedä Stormossenin hyötykäyttöasemalle, josta ne menevät poltettavaksi Westenergyllä.

Strömberginkadulla on Stormossenin puutarhajäteasema, mutta sinne haittakasvit eivät ole tervetulleita, koska sieltä ne voivat levitä edelleen.

– On mahdollista käyttää erilaisia kemiallisia torjunta-aineita, mutta mielestäni pienessä kotipuutarhassa kannattaa turvautua ensisijaisesti luonnonmukaisiin keinoihin, Roininen kehottaa.