Kauppahallin tilanne on huolestuttava – "Paikallisessa omistuksessa kehittäminen olisi toisenlaista"

Vaasan kauppahallin tilanne on kriittinen, ja sen tulevaisuus huolettaa. Siellä on tällä hetkellä viisi tyhjää liiketilaa, ja seitsemässä on toimintaa, kun Pentikin laskee mukaan. Vaasanpuistikon puoleinen alahalli on täysin tyhjä.

Kauppahallin kauppiasyhdistyksen puheenjohtaja Kennet Kronman sanoo, että halliin on vaikea saada vuokralaisia, koska käytävän varren tilat ovat epäkäytännölliset.

– Ne ovat kapeat ja liiketilat ovat pieniä. Niitä pitäisi fiksata ja yhdistellä, jotta niistä saisi vetovoimaiset ja toimivat. Se on vuokranantajasta kiinni.

Kyltti teetetään pian

Ylähallissa ovat tyhjinä entisen konditorian ja viinibaarin tilat. Viimeksi mainittu on Kauppapuistikon varrella.

– Se on hyvä tila, joka voisi olla avoinna iltaisin. Sen voisi erottaa kalteriovilla muusta hallista iltaisin.

Kronman toteaa, että viikonloppuisin asiakasvirta ei suuntaudu kauppahalliin, vaan Kivihakaan ja Liisanlehtoon.

– Hallin takana pitäisi olla ilmaista parkkitilaa asiakkaille.

Toisaalta kaikki kaupunkilaiset eivät edes muista tai tiedä koko kauppahallin olemassaoloa.

– Havaitsimme, ettei rakennuksessa ole edes nimikylttiä. Nyt teetämme sellaisen.

Kauppapuistikkoa pitäisi kehittää

Korona karsi hallista kauppiaita, eikä pandemiasta ole vielä toivottu.

– Tilanne on sama koko keskustassa. Siellä on yli 70 liiketilaa tyhjänä, Kronman sanoo.

Hänestä kaupunki on unohtanut Kauppapuistikon kehittämisen liikepaikkana.

– Takavuosina se oli täynnä pieniä kauppoja.

Hän näkisi kauppahallin mieluusti paikallisessa omistuksessa.

– Silloin kiinnostus sen kehittämiseen olisi toisenlaista kuin nykyään.

Liisanlehto näkyi asiakasvirrassa

Kuusi vuotta kauppahallissa toiminut Makukaupan yrittäjä Jari Blom on huolestunut kauppahallin tilanteesta.

– Olen silti toiveikas, että sille löytyy sosiaalista tilausta, koska sen tarjonta ja toiminta poikkeavat massasta. Täällä on osaamista ja palvelua.

Blom näkee ydinongelmana sen, että Vaasassa asiakkaat ohjataan peltomarketteihin.

– Kun Liisanlehdon Prisma avattiin, kävijämäärä notkahti.

Kauppahalli ei ole avoinna iltaisin, vaan menee kiinni arkisin kello 17 ja lauantaina kello 15. Asiakkaat moittivat aukioloaikoja harvoin.

– Niistä ei tule palautetta. Iäkkäät asiakkaat eivät kuitenkaan pitäneet siitä, kun myöhensimme aamun aukioloja.

Blomin mielestä halliin sopisi erinomaisesti pieni erikois-Alko, jossa myytäisiin premiumtuotteita. Sellainen on esimerkiksi Turun kauppahallissa.

Taistelua koronan aikana

Lihakauppa Vascon yrittäjä Jeanette Sandelin-Borralho sanoo, että yrittäminen on ollut taistelua koronan aikana. Myös tammikuu oli hiljainen.

– Myynti on mennyt ylös, alas. Uskomme kuitenkin, että tilanne paranee.

Lihakaupan asiakaskunnan ikähaarukka on laaja.

– Asiakkaat ovat 20-80-vuotiaita. He arvostavat sitä, että meiltä voi ostaa lihaa niin paljon kuin haluaa, esimerkiksi vain viisi siivua.

Juustokauppa Materietin yrittäjä Camilla Snickars toteaa, että kauppahallissa on aina yrittäjiä tullut ja mennyt.

– Ei ole helppoa aloittaa yritystä ja olla yrittäjä.

Hänestä kauppahallin asiakkaat ovat pääosin kanta-asiakkaita, jotka suunnittelevat ostoksensa etukäteen.

Pitkäaikaiselle tulijalle tiloja kunnostetaan

Kauppahallin omistaa suomalainen VVT, joka hankkii halliin isännöintiä ja muita palveluita Newsec-yhtiöltä. Kummankaan yrityksen kotipaikka ei ole Vaasa. VVT:n omistajia ovat Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Valtion Eläkerahasto ja Tradeka-sijoitus Oy.

VVT:n toimitusjohtaja Jan Olin ihmettelee Vaasasta kantautuvaa kritiikkiä yhtiön toiminnasta kauppahallin asiassa.

– Meillä on kaikissa omistuksissamme merkittävästi euroja kiinni. Intresseissämme on pitää huolta niistä. Kauppahallissa on omat rajoitteensa, koska se on vanha, suojeltu rakennus. Lisäksi suurempien tilojen vuokrasopimukset ovat monesti pitkäkestoisia, mikä ei mahdollista nopeita muutoksia.

Olin vakuuttaa, että VVT:llä on valmiutta remontoida hallin tiloja, jos sinne kohdistuu pitkäaikaista tilakysyntää ja se on taloudellisesti perusteltua.

– Sellaista ei ole ilmaantunut.

Hän muistuttaa, että takana ovat poikkeukselliset ajat.

– Tällä hetkellä talousnäkymät ovat epävarmat, mikä hidastaa halukkuutta toimitilojen vuokraamiseen. Vaikuttaa siltä, että mahdollisten vuokralaisten kyky päätöksentekoon on ollut normaalitilannetta heikompi. Päättäminen kestää. Tilakysynnässä näkyy kuitenkin elpymistä korona-ajasta.

Kiinteistöyhtiön mieleen olisi, jos kauppahallin vuokrausaste olisi korkeampi.

– Näkisimme sen mielellään täysin vuokrattuna. Nyt kolme neljäsosaa tiloista on vuokrattu.

Olinin mukaan he kuuntelevat mielellään avoimesti annettua palautetta.

– Ilmeisesti vuorovaikutusta ja dialogia Vaasan suuntaan pitää olla enemmän. Otamme mielellämme vastaan ideoita siitä, mitä sinne voisi tulla.

Yhtiössä ei juuri nyt pohdita aktiivisesti kauppahallin kiinteistön myymistä.

– Mutta tietenkin kaikki on mahdollista.

Onko omistajalla intressiä kehittää paikallista kauppaa?

Kymmenisen vuotta sitten Vaasan kauppahallin kohtalo näytti synkältä. Siellä toimi enää kolme, neljä liikettä, eikä asiakkaita ollut paljon. Vaikutti siltä, että sen päivät olivat luetut perinteisenä kauppapaikkana.

Halli onnistuttiin kuitenkin pelastamaan, kun entinen kauppias Mauri J.V. Öljymäki alkoi vetää noin vuoden kestänyttä hanketta. Sen aikana kauppahallin toiminta elvytettiin. Tällä hetkellä tilanne ei ole yhtä synkeä, mutta huolestuttava kuitenkin.

– Sinne pitäisi saada mahdollisimman pian uusia liikkeitä, viimeistään vuoden sisällä. Odottamalla asia ei parane. Siellä on tilaa, johon ei ole hankittu yrittäjiä, Öljymäki sanoo.

Hän uskoo silti kauppahallin mahdollisuuksiin selviytyä.

– Kyllä sinne voisi olla tulijoita. Se on mahtavalla paikalla sijaitseva arvorakennus.

Jatkuvaa yrityshankintaa

Öljymäki näkee nykytilanteeseen monia syitä. Keskeistä on se, ettei kiinteistön omistus ole paikallinen, vaan etääntynyt sijoitusyhtiölle. Hän kysyykin, onko nykyinen omistaja riittävän kiinnostunut hallin kehittämisestä.

– Onko sillä tarvittavaa intressiä kehittää paikallista kauppaa Vaasassa. Onko se riittävän kiinnostunut ideoimaan toimintaa ja hankkimaan sinne uusia yrityksiä? Yrityshankinnan pitää olla jatkuvaa.

Hän sanoo, että kauppahalli on kokonaisuus, jossa tarvitaan sekä kiinteistön omistajan että siellä toimivien yritysten yhteistyötä.

– Puolityhjän hallin markkinointi ei voi olla yritysten harteilla.

Öljymäen mielestä eräs syy tukalaan tilanteeseen on siinä, että kaupallinen virta on Vaasassa ohjattu keskustan ulkopuolelle Kivihakaan ja Liisanlehtoon.

Jatkuvaa mainontaa

Öljymäen mielestä hallin mahdollisuuksia ei ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla.

– Sillä on pitkä historia ja perinne, jota voisi markkinoida yhdessä kaupungin kanssa vaikka matkailijoille.

Lisäksi kauppiaat voisivat mainostaa tiheämmin.

– Mainokset ja markkinointi silloin tällöin eivät vedä. Markkinoinnin pitää olla johdonmukaista ja jatkuvaa.

Lisäksi halliyritysten toiminta ei täysin vastaa tämän päivän asiakkaiden toiveita, kuten aukioloajat.