Uutiset

Kemiran rakennukset on nyt purettu Vetokannaksella

Teemu Mattila esitteli Kemiran aluetta purkuvaiheen päätyttyä. Alueella on ollut teollista toimintaa 1800-luvulta alkaen. Kemira toimi siellä vuosina 1945–2013.
Teemu Mattila esitteli Kemiran aluetta purkuvaiheen päätyttyä. Alueella on ollut teollista toimintaa 1800-luvulta alkaen. Kemira toimi siellä vuosina 1945–2013.
Kuva: Jarno Pellinen
  • Miika Huhta

Kemiran alueen työmaa Vaasassa on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen.

Rakennusten purkutyöt on saatu päätökseen. Maa-alueiden kunnostamisen aloittamiseen on lupa. Maa-alueiden kunnostaminen on valtavan hankkeen toinen vaihe. Kolmas ja viimeinen vaihe on kunnostaa maa-aluetta lännestä ja luoteesta rajaava Pukinjärvi.

Purettavia rakennuksia oli kymmeniä. Viranomaisten loppukatselmukset on pidetty. Alueella tehdään viimeisiä siivouksia ja materiaaliensiirtoja.

– Purkujätettä syntyi kaikkiaan 55 000 tonnia, projektipäällikkö Teemu Mattila Kemiralta kertoo.

Purkumateriaalista 45 000 tonnia oli betonia ja tiiltä. Valtaosa pystytään hyödyntämään ja suuri osa jää alueelle tulevaa käyttöä varten. Alueella, jossa kemialliset tehtaat sijaitsivat, on suuria kasoja. Osa aumoista on peitelty, osa ei.

– Peiteltyjen aumojen materiaalissa on havaittu haitta-aineita. Estetään, etteivät haitta-aineet lähde sateiden mukaan liikkeelle, Mattila sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuorma-autoliikenne lisääntyy

Maaperän kunnostus alkaa heti purkuprojektin jälkeen. Kemiralla on lupa aloittaa maaperän kunnostus. Ensimmäisessä vaiheessa kunnostetaan eteläinen osa yli 40 hehtaarin alueesta. Kemiralla on lupa aloittaa myös kaatopaikan kunnostus muotoilun osalta. Ely-keskuksen tekemä valitus vesien hallinnasta kaatopaikalla on Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä.

– Ensimmäinen vaihe on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2023 aikana. Valituksella ei ole vaikutusta kunnostuksen aikatauluun, Mattila toteaa.

Toisessa vaiheessa on tarkoitus kunnostaa loput alueesta sekä tehdä kaatopaikalle pintarakenteet ja viimeistely. Vaiheen on tarkoitus olla valmis vuoden 2024 aikana.

Kemiran toiminta lakkasi alueella vuonna 2013. Anne Helenius-Heir toteaa yhdeksän vuoden olevan pitkän aika. Kokonaisuudessaan kunnostushanke maksaa miljoonia ja kestää vielä vuosia.
Kemiran toiminta lakkasi alueella vuonna 2013. Anne Helenius-Heir toteaa yhdeksän vuoden olevan pitkän aika. Kokonaisuudessaan kunnostushanke maksaa miljoonia ja kestää vielä vuosia.
Jarno Pellinen

Kesäkuussa käynnistyneen maaperäsaneerauksen aikana alueelta poistetaan 16 000 kuutiota pilaantunutta maata. Osa joudutaan kuljettamaan erikoiskäsittelyyn.

– Siitä aiheutuu kuorma-autoliikennettä. Toivomme Pohjolankadun käyttäjiltä tarkkaavaisuutta ja rajoitusten noudattamista. Muutoin Kruunantien risteys on todellinen vaaran paikka, Kemiran turvallisuus- ja laatuasioista vastaava johtaja Anne Helenius-Heir sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vielä menee vuosia

Tulevaisuudessa siintää myös Pukinjärven kunnostus. Kemira on jättänyt siitä ympäristölupahakemuksen keväällä 2020. Se on aluehallintoviraston (avi) käsittelyssä.

– Vesialueen kunnostaminen vie 4–5 vuotta siitä, kun olemme saaneet luvan avilta. Luvan saatuamme tarkennamme suunnitelmiamme ely-keskukselle, Helenius-Heir taustoittaa.

Vaasan kaupunki omistaa Pukinjärven vesialueen, Kemira puolestaan kunnostettavan maa-alueen. Kemiran tavoitteena on löytää alueelle uusi omistaja. Tällä hetkellä alue on kaavoitettu teollisuuskäyttöön.

– Olemme keskustelleet tarkemmin 3–4 kehittäjän kanssa. Täällä voisi olla monipuolista toimintaa. Mitään ei suljeta pois tässä vaiheessa. Kaupunki on tärkeä keskustelukumppani, kiinteistöistä vastaava johtaja Jari Tolvanen Kemiralta kertoo.

Mitä niin sanotulle Kemiran alueella tulevaisuudessa nouseekin, on rakentamiselle Esa Hirvijärven mukaan hyvä pohja. Maaperä ei ole tyypilliseen vaasalaiseen tapaan kivikkoa tai savea.
Mitä niin sanotulle Kemiran alueella tulevaisuudessa nouseekin, on rakentamiselle Esa Hirvijärven mukaan hyvä pohja. Maaperä ei ole tyypilliseen vaasalaiseen tapaan kivikkoa tai savea.
Miika Huhta

Vaasan kaupungin ympäristötarkastaja Esa Hirvijärvi on valvonut purkuprojektissa muun muassa murskaamista ja välivarastointia. Hän kokee, että maa-alueiden osalta mennään hyvin eteenpäin. Pahasti saastuneen Pukinjärven kunnostukseen hänellä on napakka toive.

– Järveä saneerattaessa pitäisi poistaa suurin osa sedimentistä.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka