Uutiset

Lapsille lukuhetkiä lukemisen tueksi, ja ikäihmiselläkin on oikeus kirjallisuuteen – Vaasassa ja lähialueilla on monipuolista lukutoimintaa

Lukumummit Annukka Viitanen, Leena Tikkanen ja Leena Pommelin-Andrejeff lukevat lasten kanssa yhdessä kirjoja, jotta lasten lukusujuvuus kehittyisi ja sanavarasto kasvaisi.
Lukumummit Annukka Viitanen, Leena Tikkanen ja Leena Pommelin-Andrejeff lukevat lasten kanssa yhdessä kirjoja, jotta lasten lukusujuvuus kehittyisi ja sanavarasto kasvaisi.
Kuva: Roope Lappalainen
  • Roope Lappalainen
  • Riikka Ilmonen

Suomessa lähes kaikki lapset oppivat lukemaan, mutta osa lapsista ei saavuta sujuvaa lukutaitoa. Vuoden 2022 PISA-tutkimuksissa Suomen pistekeskiarvo lukutaidossa oli laskenut peräti 30 pistettä vuoden 2018 PISA-tuloksiin verrattuna.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ei ole jäänyt asiassa toimettomaksi. MLL:n Pohjanmaan piirin tukihenkilötoiminnan koordinaattori Kirsi Frusti on koordinoinut Vaasassa lukumummi ja -vaari toimintaa vuodesta 2021 saakka.

– Toisena koronavuonna aloitettiin toiminta Länsimetsän koulussa, ja siinä vanavedessä Onkilahden koulussa. Vuosien varrella toiminta on kasvanut, ja Vaasan alueella kouluja on tullut lisää, esimerkiksi Tervajoella. Toimintaa on myös Laihialla, Vähässäkyrössä ja Mustasaaressa, Frusti kertoo.

Kaiken kaikkiaan 23 lukumummia ja yksi lukuvaari on koulutettu tehtävään, joten miehiä kaivataan mukaan toimintaan, Frusti lisää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kirsi Frusti toimii lukumummien ja -vaarien koordinaattorina Vaasassa. Hän hoitaa hallinnolliset asiat, jotta lukumummit ja -vaarit voivat keskittyä itse asiaan, lasten kanssa lukemiseen.
Kuva: Roope Lappalainen

Merkittäviä kohtaamisia kirjojen äärellä

Lukumummit ja -vaarit lukevat kouluilla yhdessä niiden 2.–6.-luokkalaisten lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemiseen. Lukutuokioilla luetaan yhdessä kirjaa, joka on sopivan tasoinen oppilaalle. Samalla jutellaan kirjasta ja lukuharrastuksesta. Lukutuokion lopuksi lapsi saa palkinnoksi tarran tarravihkoon, jonka täyttämällä lapsi saa diplomin.

Lukumummit Leena Tikkanen, Annukka Viitanen ja Leena Pommelin-Andrejeff painottavat, kuinka tärkeitä kohtaamiset lasten kanssa ovat.

– Lukutuokioita on vähintään kerran viikossa, ja ne tapahtuvat koulupäivän aikana. Parannamme lukusujuvuutta lukemalla yhdessä, mutta olemme myös kuuntelemassa lasten asioita, ja kohtaamme heidät aidosti, mikä on tärkeää, Pommelin-Andrejeff sanoo.

Lukumummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita, luotettavia aikuisia, jotka haluavat antaa aikaansa lapsille. Jokainen heistä koulutetaan muun muassa hyödyntämään lukutuokioilla erilaisia tutkimusperustaisia sananselitystekniikoita ja sanaston tukemisen keinoja.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vuoden 2022 PISA-tutkimuksissa Suomen pistekeskiarvo lukutaidossa oli laskenut peräti 30 pistettä vuodesta 2018. Arkistokuva
Kuva: Tero Hautamäki

Lukutaidon merkitys kasvaa

Tikkanen lähti mukaan lukumummiksi, kun hän huomasi, että lapset tarvitsevat tukea lukemiseen.

– Tämä on antoisaa tekemistä sekä minulle että lapsille. Lukeminen on heikentynyt lapsilla, joten haluan tarjota tukeni ja apuni sen taidon parantamiseen, Tikkanen kertoo.

Viitanen jatkaa samoilla linjoilla.

– Olen aina tykännyt olla ja työskennellä lasten kanssa. Lukumummina kohtaan heidät aidosti, autan lukusujuvuuden kanssa ja samalla koulumotivaatio kasvaa, kun on hauskaa, Viitanen lisää.

Lukutaidon merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, kun informaatio lisääntyy, joten lukutaitoa täytyy ylläpitää ja kehittää, Pommelin-Andrejeff lisää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuija Holm käy Iikan kanssa Vähänkyrön kirjastolla kerran kuussa. Lukukoiralle lukemista varten varataan aika aina etukäteen.
Kuva: Riikka Ilmonen

Lukukoira kuuntelee tuomitsematta

Vähänkyrön kirjastossa lukemista voi treenata myös lukukoiran kanssa.

Kirjastoon tullessaan iso nallekarhun näköinen karvatassu parkkeeraa itsensä ensitöikseen tuntemattoman ihmisen viereen ja viestittää, että rapsutuksia saisi antaa.

Berninpaimenkoira Iikka on suloinen ja ihmisrakas, mutta koiralla on tärkeä tehtävä, kun työasu eli keltainen huivi puetaan kaulaan. Lukukoirana Iikka kuuntelee lasten lukemista ja siten tukee ja kehittää lasten lukutaitoa.

Vähäkyröläinen Tuija Holm on käynyt koiransa kanssa Vähänkyrön kirjastossa kahden ja puolen vuoden ajan lukukoiratoiminnan merkeissä. Lisäksi he ovat vierailleet myös esikouluissa ja kehitysvammaisten päivätoimintakeskuksessa.

Lukukoiratoiminta on Kennelliiton toimintaa, johon on käytävä erillinen kurssi ja läpäistävä tietyt vaatimukset.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Iikalla on Vähässäkyrössä oma kannattajajoukkonsa. ”Lapset huudahtavat meidät nähdessään, että tuolla on se lukukoira”, Tuija Holm kertoo.
Kuva: Riikka Ilmonen

Lapsen ja koiran yhteinen hetki

Etelä-Pohjanmaan lukukoiriin kuuluva Holm kertoo, että vartin mittaiset lukuhetket ovat tarkoitettu lapsen ja koiran väliseksi.

– Lapset tulevat tänne lukemaan koiralle, ja itse olen vain narunjatke. Tarkoitus on, että lukija ja koira ovat lukuhetkessä keskenään, ilman vanhempia. Minä en kommentoi myöskään lukuhetken aikana tai jälkeenpäin vanhemmille, että kuinka on mennyt.

Iikka-koiralle käy lukemassa pääosin eskari- ja alakouluikäisiä lapsia.

– Mukana on hyvin eritasoisia lukijoita, ja osa ei osaa lukea vielä ollenkaan. He kertovat sitten vain kirjasta tai jakavat lukuvartin esimerkiksi sisaruksen kanssa.

Etenkin lukemaan opetteleville ja lukuvaikeuksien kanssa kamppaileville koiralle lukeminen saattaa olla merkittävä asia rohkeuden ja itseluottamuksen kannalta.

– Koiralle on helpompi lukea, koska koira ei arvostele. Tällaisessa tilanteessa lukeminen on paljon rennompaa, kun opettaja tai vanhempi ei ole kuuntelemassa tai kommentoimassa.

– Lapsi saa myös lukea omaan tahtiin eikä haittaa, jos menee vähän väärin tai ei meinaa saada sanasta seuraa.

Holm kertoo, lukukoiraksi ryhtyminen sai alkunsa Vähänkyrön kirjaston toiveesta.

– Lukukoiratoimintaan kaivattaisi kovasti lisää väkeä. Jos tuntuu, että omasta koirasta olisi hommaan, niin ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan, Holm kannustaa.

Vapaaehtoiset lukukaverit käyvät palvelutaloissa lukemassa ikäihmisille Vaasassa.
Kuva: Jasmiina Soidinaho

Ikäihmisilläkin on oikeus kirjallisuuteen

Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut laajensivat kulttuurin vapaaehtoistoimintaa vuoden alussa, kun lukukaveritoiminta päätettiin aloittaa, ja vapaaehtoisia alettiin etsiä.

Lukukaveritoiminnassa on kyse vapaaehtoisista henkilöistä, jotka haluavat lahjoittaa aikaansa lukemalla palvelutaloissa ääneen kirjallisuutta ja tekstejä. Lukea voi yksittäiselle henkilölle tai ryhmälle, ja toiminta järjestetään kerran viikossa. Lukukaveritoiminnassa mukana ovat Himalajan, Krannilan ja Präntöön Helmen palvelutalot.

Vaikka lukukaveritoimintaan päätettiin aloittaa etsiä vapaaehtoisia tämän vuoden alusta, vaasalainen Tarja Autio on toiminut lukukaverina jo viime keväästä saakka.

– Tällä hetkellä käyn lukemassa yhdessä palvelutalossa. Luen kirjoja ja muita tekstejä ikäihmisille, ja sitten keskustelemme lukemastani aiheesta. Usein teksti poikii monenlaista keskustelua, Autio kertoo.

Keskustelua tapahtuu lukukaverin ja ikäihmisten välillä jo ennen itse lukutapahtumaa.

Kirjallisuus ja tekstit, joita luetaan, ovat teemoiltaan erilaisia, mutta tällä hetkellä luvussa on Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja.

Yhdessä kokemista kirjallisuuden parissa

Aution mukaan lukukaveritoiminta palvelutaloissa on ensiksi luottamuksen rakentamista, toiseksi lukemista ja keskustelua.

– Pyrin aina vierailun alkuun herättelemään kuulijoiden ajatuksia luettavasta kirjasta tai ajankohtaisesta aiheesta Vaasassa tai Suomessa. Rakennan ihmisten kanssa luottamuksen, jossa jokainen voi kommentoida kirjaa tai olla kommentoimatta. Tärkeää on kokea ja elää yhdessä.

Lukukaveri lukee, kommentoi ja keskustelee ikäihmisten kanssa, jotka eivät korkean iän tai vamman takia voi enää itse lukea kirjallisuutta.

– Jokaisella on oikeus tekstiin, olit sitten nuori tai vanhus. Lukukavereille todellakin on tarvetta lisää, Autio sanoo.

Jaa artikkeli
Lounaspaikka