Keväinen auringonvalo kurkkii sisään Vaahteramäen avoimen päiväkodin ikkunoista. Lämpimässä eteisessä vastassa on pienen pieniä talvikenkiä ja suloisia toppahaalareita.
Kompaktissa tuvassa yksi lapsista nauttii lounaseväitä, samalla kun muut taaperot pyörivät vanhempien jaloissa ja leikkivät leluillaan.
Rakennuksen itäisessä päädyssä olevan leikkihuoneen seinällä komeilee vanha lehtiuutinen vuodelta 1998 ”Vaahteramäen avoin päiväkoti ja leikkipuisto aloittanut toimintansa”.
Artikkelin mukaan päiväkotirakennus on siirretty Vanhasta Vaasasta 1800-luvun puolivälin jälkeen nykyiselle alueelle, jonka porvaristo vaati Vaasan palon jälkeen köyhän kansanosan käyttöön. Tämä siksi, ettei kaikilla ollut varaa rakentaa paloturvallisia taloja, ja näin muu Vaasa säästyisi hökkelöitymiseltä. Myöhemmin kaksi korttelia saivat lempinimen Kapsäkki, sillä sinne muuttavien omaisuus mahtui usein yhteen matkalaukkuun.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Yhteisleikkiä ja itseluottamusta
Linnea Bagge ja Caspian Nord käyvät Vaahteramäen avoimessa päiväkodissa silloin tällöin.
– Olen hoitovapaalla, ja on todella tärkeää, että Caspian saa leikkiä muiden lasten kanssa. Samalla pääsen itsekin tapaamaan muita aikuisia, Bagge kertoo.
Keikkatyötä tekevä Sakina Rahimi käy Vaahteramäessä Ilia Rahimin kanssa, jotta tällä olisi mahdollisuus tutustua muihin lapsiin ja aikuisiin. He käyvät avoimessa päiväkodissa joka maanantai ja perjantai.
– Silloin kun Ilian isoveli oli pieni, en tiennyt tällaisista palveluista. Kun hän meni kaksivuotiaana päiväkotiin, ei hänellä ollut itseluottamusta ja uskallusta mennä mukaan ryhmään, Rahimi kertoo.
Vanhempien mielestä avoimessa päiväkodissa parasta onkin se, että lapsi pääsee tutustumaan ja leikkimään muiden kanssa.
Lisäksi Baggen mukaan parasta Vaahteramäessä ovat yhteishenki ja hyvä henkilökunta. Rahimin mukaan avoin päiväkoti onkin hyvä paikka kaikille, erityisesti maahanmuuttajavanhemmille, jotka voivat oppia maan kulttuurista yhdessä lapsensa kanssa.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Uuteen totuttelua ja vanhaa tuttua
Toinen kaupungin avoimista päiväkodeista sijaitsee Huutoniemellä.
Veli-Matti Suomela jäi viime syyskuussa hoitovapaalle. Siitä saakka hän on käynyt Huutoniemen avoimessa päiväkodissa Viljo Suomelan kanssa noin kerran viikossa. Tyypillisesti Viljo leikkii päiväkodissa leluilla ja välillä piirtelee paperille, Suomela kertoo.
– Yritetään tottua muihin lapsiin, hän taustoittaa.
Pipsa Uusi-Hakala on käyttänyt avoimen päiväkodin palveluja jo useampaan otteeseen.
– Ellin kanssa olemme käyneet täällä elokuusta. Isompien lasten kanssa kävimme Ristikan tiloissa ja täällä myös aiemmin.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Isätkin ovat löytäneet tänne”
Uusi-Hakalan mukaan avoimeen päiväkotiin on helppo tulla.
– Tämä on joka arkiaamu auki, ja tänne voi tulla, kun itselle sopii. Päivä lähtee hyvin käyntiin, hän kertoo.
Ellin tyypilliseen päiväkotipäivään kuuluu Uusi-Hakalan mukaan leikkimistä, jonka jälkeen syödään lounasta.
– Sitten kävellään kotiin ja Elli jää ulos nukkumaan. Leikkipaikasta kun lähtee, niin nukuttaa pitkään.
Sijainnin lisäksi avoimen päiväkodin hyviä puolia on vertaisten löytäminen, Uusi-Hakala kertoo.
– Isätkin ovat löytäneet tänne, ja tänäänkin täällä oli kolme isää lasten kanssa. Ei-kantasuomalaisetkin käyvät täällä, mikä on todella kiva juttu.
Mainos
Mainos päättyy
Mainos
Mainos päättyy
Tekemistä kuukausittain
Annemari Huittari ja Rose-Marie Harri järjestävät Huutoniemen avoimessa päiväkodissa toimintaa kuukausittaisen ohjelman mukaan.
– Helmikuun ohjelmaan kuului maanantaisin vapaata leikkiä, tiistaisin vesivärejä tai sormivärejä, keskiviikkoisin lauluhetkiä, torstaisin askartelua ja perjantaisin muovailuvahalla muovailua, Harri kertoo.
Valtakunnallisina juhlapäivinä päiväkodissa järjestetään Harrin mukaan myös usein aiheeseen sopivaa tekemistä tai tarjoiltavaa. Lisäksi erilaiset tukea tarjoavat palvelut käyvät päiväkodilla kertomassa toiminnastaan, Harri kertoo.
Huittarin mukaan avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen.
– Tammikuussa kävijöistä aikuisia oli 65 ja lapsia 69. 1–2 vuoden ikäisiä lapsia käy meillä eniten, Huittari kertoo.
Toiminta päättyy toukokuussa
Avointen päiväkotien toimintaa voi hyödyntää vielä toukokuun loppuun saakka. Marraskuussa kasvatus- ja opetuslautakunta päättikin luopua avoimen varhaiskasvatuksen palveluista.
Varhaiskasvatusjohtaja Maria Karvosen mukaan päätökseen johti palvelun vähäinen käyttö sekä muutokset varhaiskasvatuksen alalla.
– Lainmukainen varhaiskasvatus on muuttunut niin edulliseksi, että 50 prosenttia perheistä ei maksa siitä. Avoin toiminta ei ole kilpailukykyistä, Karvonen kertoo.
– Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa, niin hänet saa tuoda sinne siihen aikaan kun perheelle sopii ja tarve on. Lapsi saa siellä kolme ateriaa päivässä. Aika on ajanut avoimesta toiminnasta ohi, hän lisää.
Vastaavaa toimintaa muualla
Karvosen mukaan kolmas sektori tarjoaa paljon avointen kerhojen kaltaista toimintaa.
– Esimerkiksi Setlementillä, Mannerheimin lastensuojeluliitolla, Folkhälsanilla ja seurakunnilla on todella paljon kaikennäköistä vauvamuskaria ja -kahvilaa monen ikäisille lapsille. Olemme jääneet vähän niin kuin kakkoseksi.
Kaupunki ei Karvosen mukaan tarjoa vastaavaa toimintaa jatkossa.
– Meillä on aika hyvä tilanne päivähoitopaikoissa. Tietenkään välttämättä ei saa juuri sitä päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaa, mitä toivoo, mutta aika lähelle kuitenkin.
Kiinteistöille etsitään käyttäjää
Toinen keskeinen syy avoimen päiväkotitoiminnan lopettamiseen on Karvosen mukaan taloustilanne.
– Avoin varhaiskasvatushan ei ole lakisääteistä, ja valitettavasti, kun meidän taloustilanne on vähän tiukka, niin tällaisista ei-lakisääteisistä lähdetään karsimaan ensimmäisenä.
Avoimesta päiväkotitoiminnasta luopuminen säästää Karvosen mukaan varhaiskasvatukselta noin 12 2000 euroa vuodessa.
Avoimien päiväkotien kiinteistöjen kohtalo on sen sijaan talotoimen käsissä. Talotoimesta kerrotaan, että ensisijaisena tavoitteena on löytää kiinteistöille uudet käyttäjät.
Jatkotoimia miettii kiinteistökehitysryhmä. Yksi vaihtoehto on rakennusten myynti.