Lintujen kevätmuutto vilkastuu – näitä lajeja voit nähdä Vaasan seudulla

Kuvassa tiibetinhanhi ja valkoposkihanhi. Tiibetinhanhi elää luonnonvaraisena Keski-Aasian ylängöillä yli 4 km:n korkeudessa. Meillä havaitut linnut lienevät tarhakarkulaisia tai niiden jälkeläisiä. Muutamana vuotena on nähty Onkilahden rannalla valkoposkihanhien joukossa kaksikin tiibetinhanhea. Valkoposkihanhia tavattiin aikaisemmin Suomessa vain läpimuuttajana, mutta nykyisin myös pesimälintuna lähes koko rannikkoalueella.
Kuva: Kaj Höglund

Nyt kannattaa pitää silmät auki luonnossa liikkuessa. Lintujen kevätmuutto on alkanut ja vilkastuu lähiviikkoina. Joutsen- ja hanhimuutto on täydessä vauhdissa rannikolla.

– Joutsenet ja merihanhet tulevat etunenässä. Nyt on myös kiuruja, töyhtöhyyppiä ja sepelkyyhkyjä. Kun vielä hetken malttaa odottaa, tulevat peipot ja punarinnat. Koko ajan tulee jotain uutta, laihialainen lintuharrastaja Jouni Kannonlahti sanoo.

Merihanhia on nähty jo paljon mm. Söderfjärdenillä ja Suvilahden alueella. Hyvä tuntomerkki on yksivärinen, punainen ja melko suuri nokka.
Kuva: Kaj Höglund

Hyviä paikkoja lintujen tarkkailuun ovat sulat paikat kaupungin rannoilla ja pelloilla ne paikat, joista lumet ensimmäisenä sulavat.

Kurkia odotetaan vielä maaliskuun lopun aikana, jos vain kelit jatkuvat tällaisena. Niitä on nähty jo etelärannikolla ja Suupohjassakin. Kurjet tulevat yleensä melkein päivälleen samoihin aikoihin.

– Viime vuosi oli poikkeuksellinen, kun Söderfjärden oli viime talvena melkein paljas. Kurki tarvitsee mustaa maata, sanoo lintuharrastaja Harry Seppälä Vaasasta.

Keväällä kurjet viettävät Pohjanmaalla vähemmän aikaa kuin syksyllä. Täältä ne jatkavat Merenkurkun yli Norrbotteniin ja Västerbotteniin.

Tunnustelijat kertovat tilanteesta muille

Lunta on edelleen paljon, mikä viivyttää kevätmuuttoa.

– Tunnustelijoita tulee koko ajan, mutta ne käyvät täällä kääntymässä ja lentävät sitten kertomaan muille, että odotetaan vielä hetki. Sitä mukaa, kun lumiraja siirtyy, niin massa alkaa tulla, Kannonkoski toteaa.

Lintuharrastajien toive onkin, että lumi Vaasan pohjoispuolella sulaisi hitaasti, niin linnut pysyisivät tällä alueella pidemmän aikaa.

– Muuten linnut ovat nopeasti pohjoisempana, esimerkiksi Limingan seudulla.

Töyhtöhyyppä on karaistunut laji, joka saapuu Suomeen ensimmäisten muuttolintujen joukossa. Niitä on nähty jo Söderfjärdenillä.
Kuva: Kaj Höglund

Pikkulinnut seuraavat tarkkaan rannikkoa

Merilintujenkin muutto on alkanut. Maalis–toukokuussa rannikolla voi nähdä muun muassa haahkoja, koskeloita, alleja, telkkiä, mustalintuja ja pilkkasiipiä.

Pikkulintujen, kuten rastaiden ja peippolintujen, muuttoreitti kulkee tarkkaan rannikkoa myötäillen kohti pohjoista.

– Siksi, että kun meri on auki, yöt ovat rannikolla leudompia kuin sisämaassa, Harry Seppälä kertoo.

Pikkulinnuista pulmusia on jo näkynyt Vaasan seudulla.

– Niitä on ollut jo joitakin viikkoja Söderfjärdenillä, mutta alle sadan yksilön parvia.

Pulmunen on Tunturi-Lapin pesimälintu, jota näkee etenkin talvisin ja keväisin Vaasan seudulla. Söderfjärden on keväisin hyvä paikka niiden havainnointiin. Myös Suvilahden entisellä kaatopaikalla niitä on nähty, kuten harvinaisia tunturikiurujakin.
Kuva: Kaj Höglund

Söderfjärden on yksi parhaista paikoista lintujen havainnointiin. Siellä voi huhtikuussa nähdä vaikkapa piekanan, joka on viettänyt talven Kaspianmeren ja Mustanmeren aroilla, ja lentää tästä suoraan Merenkurkun yli Ruotsin ja Norjan tuntureille.

Isolokit matkalla Jäämerelle

Vaasan seudulla voi tavata tällä hetkellä myös isolokkeja, jotka ovat matkalla pesimään pohjoiseen, arktisille alueille Jäämerelle, aina ihan navalle asti. Havaintoja on tehty Stormossenilta.

– Siellä ne käyvät ottamassa evästä, Seppälä tietää.

Lintuja kannattaa siis mennä bongailemaan myös jätelaitokselle?

– Kyllä, mutta niitä joutuu tiirailemaan aidan ulkopuolelta, ellei sitten ole roskakärryä perässä, Seppälä naurahtaa.

Sundominlahti on hyvä paikka tarkkailla lintuja. Kun jäät lähtevät, rannikon lahtiin kerääntyy vesilintuja lepäämään. Seppälä suosittelee erityisesti Ryövärinkarin lintutornia ja Tuovilanjoen suussa olevaa katselutasannetta.

– Ryövärinkarilla on tosin aamuisin vastavalo. Myös lahden toisella puolen oleva Munsmon satama on hyvä paikka katsella lintuja, mutta siellä ei vielä ole tornia.

Sundominlahdella voi nähdä kevätmuuton aikaan esimerkiksi suohaukkoja.

Pysy tiellä Söderfjärdenillä

Mitä muuta lintujen tarkkailuun tarvitaan kuin kiikarit?

– Evästä! Tarkkailussa voi vierähtää tunteja. Jos haluaa kuvata lintuja, pitää olla pitkä teleobjektiivi. Linnuilla on tietty pakoetäisyys, joten niiden lähelle ei pääse, muistuttaa Seppälä.

Söderfjärdenillä Seppälä kehottaa pysymään isoilla, katukilvin merkityillä teillä.

– Pienillä peltoteille ei saa mennä, siitä eivät tykkää maanomistajat eivätkä linnut. Söderfjärden on kuitenkin maanviljelysaluetta. Jos nousee ulos autosta, kannattaa liikkua ja puhua rauhallisesti, etteivät linnut pelästy ja lennä karkuun.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Kerro näkemyksesi, pohdiskele, kommentoi!

Voit osallistua keskusteluun omalla nimellä tai nimimerkillä.

Keskustele (0 )

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje