Lue uusperheiden äitien riipaisevat kommentit – Vaasan setlementti on perustanut vertaisryhmän bonusäideille

Ensiperheissä elävät ystäväni eivät voi täysin ymmärtää, minkälaista uusperheessä voi olla. He eivät elä samanlaista elämää. Saan heiltä empatiaa, mutten samanlaista tukea kuin toisilta uusperheellisiltä. He eivät olisi valmiita vaihtamaan paikkaa kanssani.

Yllä oleva uusperheen äidin kommentti kuvaa sitä, kuinka yksin uusperheen vanhemmat voivat olla vanhojen ystäviensä ja niin sanottujen ensiperheellisten joukossa.

Tämä on tiedostettu myös Vaasan setlementtiyhdistyksessä, joka on perustanut Vaasassa vertaistukiryhmän bonusäideille. Bonusäiti tarkoittaa uusperheen äitiä, joka ei ole puolisonsa lasten biologinen äiti.

– Vaasassa on uusperheitä yhtä paljon kuin muuallakin, joten tarvetta toiminnalle on. Uusperheen haasteet ovat erilaisia kuin ensiperheen, sanoo vastaava perhetyön ohjaaja Noora Annola Vaasan setlementtiyhdistyksestä.

Bonusäitien ryhmä kokoontuu tänä syksynä kokeiluluontoisesti. Toiminnalle yritetään saada lisärahoitusta ensi vuodeksi.

” Suuressa uusperheessä monen ihmisen menemisten ja tulemisten järjestäminen vaatii aikaa. Aikatauluista pitää viestitellä monen vanhemman kanssa eivätkä kaikki ole suopeita. Jos haluamme lähteä reissuun, asiaa puivat monet aikuiset. Ei ole varmaa, että kaikki lapset pääsevät mukaan ja saavat luvan. Se on ollut raskasta. Olisin mielelläni enemmän koko perheen kanssa, jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus.

Suuret odotukset

Ryhmän vetäjä, perhetyönohjaaja Jaana Nyppeli sanoo, että vertaisryhmässä bonusäidit uskaltavat tuoda esiin vaikeita tunteita ja tilanteita, koska muilla on samankaltaista.

– Uusperheen kehittyminen on erilainen prosessi kuin ensiperheen, jossa kasvetaan yhdessä vanhemmuuteen. Uusperhe rakennetaan usein ruusunpunaiset lasit silmillä, eikä nähdä edessä olevia haasteita. Puolisot kokevat, että rakkaus on niin suurta, että se kantaa vastoinkäymisten yli.

Uusperheeseen ladataan suuria odotuksia ja uskotaan, että nyt onnistutaan. Pettymys onkin suuri, jos näin ei käy.

Tiesin, että uusperhekuvio ei ole helppo, mutta sen raskaus yllätti. Rakkaus mieheen on kuitenkin niin vahvaa, että haluan pysyä tässä ja yrittää.

Jossain vaiheessa kadutti, että lähdin tähän mukaan.

Huomauttelu on raskasta

Ongelmia kohdatessaan monet kokevat raskaana ulkopuolisten huomautukset, että kyllähän sinä tiesit etukäteen, mihin ryhdyt ja että ongelmia voi tulla.

– Mutta oikeasti eteen tulevia tilanteita ei voi ennustaa, eikä ihminen ole pelkkä järki, Nyppeli sanoo.

Tyypillinen ongelma uusperheessä on, että puolison lapsen on vaikea ottaa sääntöjä vastaan bonusvanhemmalta.

– Puolisoiden kannattaa keskustella tilanne auki ja luoda omat uusperheen säännöt, joita noudatetaan.

Olen tärkeä aikuinen lapselle ja olen antanut hänelle paljon aikaa ja vaivaa, vaikka minusta ei tule ikinä hänen äitiään. Minua jännittää etukäteen, missä lapsi haluaa vähän vanhempana olla. Meillä ei saa syödä herkkuja jatkuvasti eikä valvoa.

Lasta on kohdeltava hyvin

Bonusäiti joutuu monesti liian suureen rooliin puolison lasten kanssa, eikä saa välttämättä koskaan kiitosta.

– Ulkopuoliset odottavat, että hän rakastaa puolison lapsia kuin omiaan. Sellaista kiintymystä ei kuitenkaan ehkä koskaan synny, eikä ainakaan automaattisesti. Toisen lasta ei tarvitse rakastaa. Riittää, että kohtelee häntä hyvin, Nyppeli sanoo.

Bonusäidin voi olla vaikea hyväksyä itsessään sitä, että puolison lapset ärsyttävät häntä.

– Kannattaa muistaa, että myös omat biologiset lapset ärsyttävät.

Ihmettelen äidin käytöstä. Hän on mustasukkainen ja pitää minua huonona kasvattajana. Silti minun pitää olla lapsen kanssa silloin, kun hänen isänsä on matkoilla, jos lapsen vuoroviikko osuu meille. Näin, vaikka lapsi olisi kipeä. Miksei äiti halua olla silloin oman lapsensa kanssa? Miksi kelpaan silloin lapsen aikuiseksi ja huoltajaksi, mutta muuten en? Mielestäni en voi olla silloin oikeasti vastuussa lapsesta.

Bonusäiti uhkana

Biologinen äiti voi kokea bonusäidin uhkana itselleen ja yrittää kontrolloida tätä tai koko perhettä.

– Mustasukkaisuus on turhaa, sillä lapset rakastavat kuitenkin aina omaa äitiään, Nyppeli ja Annola sanovat.

Haluaisin, että äiti antaisi lapselle luvan ja vapauden tykätä minusta. Silloin lapsen ei tarvitsisi enää jännittää.

Lapsi on hämmentynyt, sillä hän ei ymmärrä, miksei äiti pidä minusta, vaikka olen lapselle mukava.

Käytökselle rajat

Voi myös olla, ettei biologinen äiti ole päässyt yli avioerosta ja yrittää tehdä perheen elämän vaikeaksi.

– Ex-puoliso saattaa yrittää kontrolloida uusperhettä tulemalla esimerkiksi sisään hakemaan lapsen tavaroita. Uusperheen vanhempien on asetettava käytökselle rajat, Annola sanoo.

Uusperheen on mietittävä, kuka kuuluu meidän perheen elämään ja kuinka paljon eksät saavat vaikuttaa siihen. Avainsana on puolisoiden välinen keskustelu.

Biologinen äiti yrittää pitää yhteyttä mieheen ei-kiireellisissä asioissa. Hän viestittelee ja soittelee ja keksii kaikenlaista syytä kontaktin ottamiseen. Hän yrittää pitää huolen siitä, ettei mies unohda häntä ja heidän entistä perhettään.

Tykkään lapsesta hirveästi ja olen tärkeä osa hänen elämäänsä. Olisi kiva jutella, minkälainen lapsi on meillä ja teillä. Lapsen äiti on kuitenkin todella hankala, ja hänen kielteinen asenteensa minua kohtaan näkyy lapsen käytöksessä sen jälkeen, kun lapsi on ollut äidillään.

Lapsen biologinen äiti ei halua tavata minua ja olla samassa tilassa kanssani. Hän ei puhu minulle eikä tervehdi minua.

Fyysinen ryhmä

Nyppeli ja Annola sanovat, että uusperheelliset tarvitsevat vertaisryhmiä myös Vaasassa.

– Somessa on erilaisia ryhmiä, mutta kaikki eivät halua ja uskalla avautua niissä. Haluamme tarjota tilan ja mahdollisuuden keskustella livenä.

Nyppelin mukaan naisilla tuntuu olevan suurempi tarve puhua kuin miehillä.

– Toivomme, että voimme jatkaa toimintaa ensi vuoden puolella.

Jostain syystä Vaasassa ei ole ollut uusperheille toimintaa, vaikka uusperheitä täällä on. Onko täällä sellainen kulttuuri, että pidetään kulissia yllä ja esitetään, että kaikki on hyvin.

Setlementti Vestiksessä vietetään uusperheiden päivää lauantaina 12.11. kello 10.30 alkaen. Osoite on Isokyläntie 20, Gerby.

Jutussa on käytetty uusperheiden bonusäitien kommentteja nimettömänä.