Vaasalainen Milja Harju järjestää Vaasan metsissä Japanissa 1980-luvulla kehitettyjä metsäkylpyjä. Terapeuttisen kävelyn, shinrin-yokon, uskotaan vähentävän muun muassa stressiä.
Japanissa metsän hoitavaa vaikutusta on tutkittu, ja osa metsistä on saanut jopa terveysmetsän sertifikaatin. Suomalaiset ovat kautta aikojen hakeutuneet metsiin rauhoittumaan. Miten metsäkylvyt poikkeavat tavallisesta metsässä samoilusta?
– Asiakas saa tulla, jättää aivonsa narikkaan ja minä otan ohjat. Minä ohjaan asiakkaita samalla lailla kuin joogassa ohjataan läpi hitaiden rentouttavien harjoitusten, Harju kuvailee.
Hiljaa metsässä
Metsäkylvyn aikana ei Harjun mukaan juuri keskustella.
– Metsässä olon on tarkoitus olla rentouttava ja meditatiivinen kokemus. Kuulostelemme esimerkiksi, miltä tuuli kuulostaa tai veden ääni. Metsässä ollaan aina vähintään tunti, jotta asiakas pystyy kunnolla laskeutumaan rauhan tilaan, Harju kertoo.
Harju on käynyt metsäkylpyohjaajakoulutuksen, jonka jälkeen hän kokee osaavansa paremmin perustella luonnon positiivisia vaikutuksia kuin aiemmin.
– Luonnossa oleskelu ja rauhallinen liikkuminen lievittävät ahdistusta ja stressiä sekä kohentavat mielialaa. Fyysisistä vaikutuksista mainittakoon, että verenpaine alentuu ja sydämen syke tasoittuu, hän luettelee.
Rentoutuessa ihmisen hengitys syvenee, jolloin valkosolujen määrä kasvaa ja ihmisen puolustuskykykin nousee.
Harju uskoo puiden, metsän ja maan parantavaan energiaan.
– Sillä on merkitystä minkälaisiin luontokohteisiin ihminen hakeutuu. Erilaisilla luontokohteilla on erilaisia hyvinvointivaikutuksia, vedellä on esimerkiksi tunnetusti rauhoittava vaikutus. Jos on ahdistunut tai muuten huono olo, voi kaivata aavoja alueita, joista pystyy näkemään kauas.
Kaikki aistit käyttöön
Metsäkylpy on Harjun mielestä hyvin yksinkertaista ja tehokasta. Se on hidasta metsässä oleskelua ja yksityiskohtiin huomion kiinnittämistä. Oleskeluun liitetään hengittämis- ja mielikuvaharjoituksia.
– Aluksi on aina alkurentoutus, jossa päästämme irti arjen kiireistä. Käytän siinä apunani shamaanirumpua, tuulikelloa tai jotain soitinta, jolla luon rentouttavaa äänimaailmaa.
Luonto avautuu kylpyjen aikana asiakkaille Harjun mukaan usein hieman eri tavoin kuin siellä yksin liikkuessa.
– Teemme erilaisia harjoituksia, etsimme esimerkiksi luonnosta jonkun yksityiskohdan, joka kiinnostaa ja kutsuu, siihen tutustutaan kaikin aistein. Makuaisti jää välillä hieman rajalliseksi, ihan kaikkea ei voi maistaa, Harju nauraa.
Hyvät unet
Kylpyjen aikana on tarkoitus, että ihmiset hakeutuvat intuitiivisesti paikkoihin, joista nauttivat.
– Ihmiset ovat aika tietoisia, mistä pitävät. Merta rakastava menevät meren äärelle, toinen pitää isoista puista ja jotkut hakeutuvat sammaleen lähelle.
Metsäkylpyjen aikana Harju sanoo huomaavansa suomalaisten metsäläisyyden.
– Ihmiset tykkäävät olla metsässä. Luontokokemuksia tulee ikään kuin luonnostaan, hän pohtii.
Harju on järjestänyt ensimmäisiä metsäkylpyjä tämän syksyn aikana.
– Palaute on ollut ihanaa. Moni on sanonut, että olo on ennen metsäkylpyä ollut stressaantunut ja rauhaton, sen jälkeen rentoutunut ja meditatiivinen. Joku on sanonut näkevänsä luonnon kauneuden entistä selkeämmin, Harju kertoo.
– Yksi asiakas kertoi, että on nukkunut metsäkylpymme jälkeen paremmin ja oppinut pysähtymään, hän lisää iloisena.
Rauha ja kiireettömyys
Tammikuussa Harju alkaa järjestää metsäkylpyjä säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Sosionomiksi kouluttautunut Harju tekee kylpyjä päivätyönsä ohessa.
– Minulta saa myös yksilöohjausta, jos kaipaa enemmän rauhoittumis- ja rentoutumiskeinoja. Pyrin tuomaan paljon taiteen kautta rentoutumiskeinoja ja rutiineja elämään.
Tammikuussa hän lisää tarjontaansa myös äänikylpyjä. Hän opiskelee parhaillaan musiikin terapeuttista käyttöä.
– Ne ovat syvärentouttavia hetkiä, joissa käytetään erilaisia instrumentteja, kertoo Harju.
Harju sanoo, että parasta metsäkylvyissä on rauha ja kiireettömyys.
– Eräs asiakas kiteytti asian hyvin sanomalla, että on ihanaa, kun ei tarvitse huolehtia mistään. Sen sanottuaan hän jo rentoutui, hän hymyilee.
Katja Lahti
