Vaasa-lehden lukija Kari otti yhteyttä ja kummasteli, mitä ovat ne Kruununmakasiinin rannassa, kuivalla maalla olevat seitsemän isoa, punaista poijua.
– Olen syntynyt 1957 ja olen katsonut niitä poijuja pikkupojasta lähtien. Koskahan ne on asetettu paikoilleen, ja mikä on niiden historia?
Karin visaisen kysymyksen selvittämiseksi alkoi Vaasa-lehden toimituksessa vimmattu Vaasa-aiheisten kirjojen selailu ja vanhojen kuvien kaivelu, ja puhelimet kävivät kuumina.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Laivat kiinni poijuihin
Wasaline-varustamon toimitusjohtaja, merikapteeni Peter Ståhlberg vahvistaa, että Karin käyttämä poiju-nimitys on näistä isoista esineistä ihan oikea.
– Ne ovat laivojen kiinnityspoijuja. Ennen, kun laivat joutuivat usein odottamaan laituripaikkaa sataman edustalla lahdella tai olivat talven yli makaamassa meressä, ne kiinnitettiin tällaisiin poijuihin.
Palosaaren sundissa toimivalta Vaasan merimuseolta arvellaan, että kyseiset punaiset poijut ovat nimenomaan proomujen kiinnityspoijuja.
Merimuseolta arvellaan myös, että nämä poijut olisivat olleet meressä Sundominlahdella 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella.
Tuohon aikaan Kalaranta oli Vaasassa vilkas kauppapaikka, johon tuotiin proomuilla tavaraa esimerkiksi Sundomin suunnalta.
Silloin ei vielä ollut Vaskiluodon kautta Sundomiin vievää tietä ja siltaa, vaan ihmiset ja tavarat kulkivat Sundominlahdella veneillä.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Useita poijuja ainakin Sisäsatamassa
Vaasalainen historianharrastaja Rauno Grönbacka on toista mieltä siitä, mistä poijut ovat peräisin. Grönbacka on ollut kirjoittamassa silloisen Vaasa-opiston Vaasa 400 -historiaopintopiirin kotiseutujulkaisuja.
Rantakatu – Helmi Vaasassa -kirjaan (2010) Grönbacka kirjoitti artikkelin juuri Kruununmakasiinista, jonka edustalla poijut nykyään ovat.
– Tällaisia poijuja on ollut meressä Sisäsataman ja puuvillatehtaan edustalla ja Vaskiluodon sataman alueella eri vuosikymmenillä. Ne ovat sitä kokoluokkaa, että en usko niitä olleen Kalarannassa.
Grönbacka viittaa siihen, että Eteläinen kaupunginselkä eli Sundominlahti on matalampi kuin Vaskiluodon sillan pohjoispuolella oleva Pohjoinen kaupunginselkä, jossa Sisäsatama sijaitsee.
Vaasan matkustaja- ja kauppalaivaliikenne toimi Sisäsatamassa vuodesta 1878 alkaen.
Vuonna 1893 valmistui käyttökuntoon uusi satama Vaskiluotoon, mutta Sisäsatamaa käytettiin silti samanaikaisesti Vaskiluodon sataman kanssa vielä kymmeniä vuosia, ainakin 1960-luvulle saakka.
Poijuja on siis tarvittu satamien alueella.
Vanhat valokuvat todisteena
Grönbacka on ollut kirjoittamassa myös Vaasa-opiston Vaasa ja meri -julkaisua (2015). Sekä siinä että Rantakatu-kirjassa on useita vanhoja valokuvia, joissa näkyy poijuja meressä Sisäsataman edustalla ja muualla Pohjoisella kaupunginselällä.
– Kalasataman historiallisissa kuvissa poijuja ei näy, Grönbacka sanoo.
Lisää kuvia, joissa poijuja on Sisäsataman edustalla, löytyy Grönbackan itse kirjoittamasta kirjasta Marakatteja ja kissanpäitä – Vaasalaisten moottoritehtaiden tarina (2015).
Rantakatu-kirjassa on myös kuva postikortista 1960-luvun alusta, ja siinä punaiset poijut on jo nostettu kuivalle maalle, Kruununmakasiinin edustalle.
Sitä, milloin tarkalleen ottaen poijut on nostettu meresta kuivalle maalle ja miksi, Grönbackakaan ei pystynyt tarkalleen selvittämään.
– Luulenpa, että Kruununmakasiinin luona olevat poijut on vain täysin palvelleina siirretty maalle rantaa koristamaan, iloksemme ja ulkoilijoiden ihmeteltäväksi.
Ihmetteletkö sinäkin jotakin?
Lähetä meille kysymyksesi osoitteella: toimitus@vaasalehti.fi. Me otamme selvää!
