Mustasaaren 42 kylää yksissä kansissa – Kirja ja kunnan kekkerit juhlistavat Mustasaaren 675-vuotista taivalta

Mustasaari on kylien kunta. Kylistä on vuosien varrella tehty ruotsinkielisiä historiikkeja, mutta nyt on saatavilla laaja opus, jossa ne kaikki esitellään suomeksi.

Mustasaarelainen Jane Trygg-Kaipiainen on toimittanut 425-sivuisen kirjan Mustasaaren kylähistoriikkien kymmenet kylät.

– Mustasaari on maantieteellisesti laaja kunta, ja kylien määrä häkellyttävä. Kirjassa on mukana 42 kylää. Esimerkiksi Helsingbyssä, Sulvalla ja Jungsundissa on kaksi kylää, kirjan tekijä sanoo.

Kirjasta selviää muun muassa, että Iskmo ja Jungsund ovat olleet 1800-luvulla teollistuneita. Grönvikin lasitehtaan lisäksi Iskmossa on tehty myös laivoja, ennen kuin laivanrakennus siirtyi Vaasaan Palosaarelle. Jungsundissa puolestaan oli paperitehdas.

– Björköby taas oli väkilukuun suhteutettuna Suomen teollistunein kunta 1960-luvulla. Siellä oli kalaverkkotehdas, kalaverkkokonetehdas ja paulatehdas. Tällaisia yllätyksiä löytyi kirjaa tehdessäni, Trygg-Kaipiainen sanoo.

Kylän paras selfiepaikka

Monessa mukana oleva aktiivinen eläkeläinen oli pyöritellyt kirjaideaa jo monta vuotta.

– Muutin 1980-luvulla Etelä-Suomesta Mustasaareen ja olen aina asunut Sepänkylässä. Itseäni on harmittanut, kun en ole tiennyt kuin omasta kylästäni. Halusin selvittää itselleni, missä sijaitsee mikäkin kylä ja mikä sille on ominaista. Ajattelin, että tästä voisi olla hyötyä muillekin.

Kirjan tekemiseen meni kolme vuotta. Lähteenä ovat olleet kyläläisten kirjoittamat ruotsinkieliset historiikit.

– En ole itse keksinyt enkä tutkinut. Olen todella kiitollinen historiikkien kirjoittajille, että voin esitellä kylät nyt suomeksi.

Todella monesta kylästä on kirjoitettu historiikkeja, jos ei ihan omaa, niin yhdessä muiden kanssa. Osasta on kirjoitettu paljonkin, esimerkiksi Vallgrundin kahdesta kylästä on olemassa yhdeksän eri historiikkia.

Teokset ovat laajuudeltaan vaihtelevia, esimerkiksi tänä syksynä Vuoden kotiseututeoksena palkittu Koskön kylästä kertova Koskö – vår stenrika by on yli 600-sivuinen opus.

Trygg-Kaipiainen otti kaikista kylistä mukaan tietyt elämänalueet, kuten historian, kulkuyhteydet, elinkeinot, palvelut, yhdistykset, ihmiset, rakennukset, tarinat ja nähtävyydet. Hän on valinnut jokaisesta kylästä myös parhaan selfiepaikan.

Kirjoittaja kävi itse jokaisessa kylässä, jonne pääsi autolla, ja kuvasi kirjan kuvituksen. Ulkosaaristossa sijaitsevasta Norrskärin kylästä hän sai käyttöönsä muiden ottamia kuvia.

Sopivasti juhlavuoteen

Trygg-Kaipiainen sanoo, että mikään muutos kylissä ei ole ollut niin iso kuin maankohoaminen.

– Periaatteessa kaikki kylät ovat olleet alunperin kalastajakyliä, nekin jotka nyt ovat kaukana merestä ja joiden läpi ajellaan isoja teitä. Kyrönjoki laski mereen Voitilan kohdalla, Trygg-Kaipiainen sanoo.

Trygg-Kaipiainen julkaisi kirjan omakustanteena. Kunta ei osallistunut tekemiseen, mutta Suomen tietokirjailijoilta hän sai pienen apurahan.

– Tämä on minun harrastukseni, ja se maksaa. Olen tullut tänne Pohjanmaalle tekemään kansansivistystyötä, ja tämä on osa sitä, entinen opettaja sanoo.

Kirja ilmestyy juhlavuonna. Mustasaari täyttää tänä vuonna 675 vuotta. Sitä juhlitaan lauantaina 18.11. Mustasaaren kekkereillä Botniahallissa, johon myös Trygg-Kaipiainen kirjansa kanssa osallistuu.