Suuret puut ja vehmaat pensaat ympäröivät Ristinummella Vesilaitoksentien/Lumivaarantien ja Kappelinmäentien risteysaluetta Vaasassa.
Autot suhaavat ohi, ja harva tulee ajatelleeksi liikkuvansa vaasalaista historiaa tihkuvassa paikassa.
Risteyksen joka kulmalla on hautausmaa, joista kaksi on perustettu yli 200 vuotta sitten.
Vanhin niistä on vuonna 1782 käyttöön otettu Kappelinmäen hautausmaa, jonne ei enää myydä uusia hautapaikkoja. Se on Mustasaaren seurakuntayhtymän hallinnassa.
Ortodoksien hautausmaa on perustettu 1800-luvun alkupuolella, ja sinne haudataan edelleen.
Käytössä ovat myös vapaa-ajattelijoiden Kullervon hautausmaa sekä Mustasaaren seurakuntayhtymän Mariegård, joka on alueen suurin.
Puutarhuri Kaj Löfvik Mustasaaren seurakunnalta sanoo, että Mariegårdin pinta-ala on 4,4 ja Kappelinmäen hautausmaan 2,5 hehtaaria. Niihin mahtuu tuhansia hautapaikkoja.
– Tilanpuutetta ei ole, ja Mariegårdilla otetaan piakkoin käyttöön sata uutta arkkupaikkaa. Uurnahautojen määrä kasvaa kuitenkin koko ajan, ja meillä on suosittu uurnalehto.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kappelinmäellä merkkihenkilöitä
Kappelinmäen hautausmaa henkii seudun historiaa, sillä se oli Vaasan ja ympäröivän maaseudun hautausmaa.
– Ennen sen perustamista vainajat haudattiin Marian kirkon eli Vanhan Vaasan raunioiden ympäristöön.
Kappelinmäellä lepää paljon merkkihenkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet Vaasan kaupungin kehitykseen.
Yksi heistä on laivanvarustaja ja lehtikustantaja Carl Gustaf Wolff, joka kuoli vuonna 1868. Hän omisti jopa 40 laivaa, ja ura laivanvarustajana teki hänestä maan suurimman alallaan sekä varakkaimman henkilön Vaasassa ja ehkä koko Suomessa. Wolffin huvila sijaitsi ennen Palosaarella, mutta se purettiin valtion virastotalon tieltä.
Wasastjerna ja Östermyra
Vuonna 1815 kuollut tehtailija ja liikemies Abraham Jakob Wasastjerna puolestaan vaikutti Seinäjoen kehitykseen. Vaasassa varakkaana kauppiaana elänyt Wasastjerna perusti Östermyran ruukin.
Ruukilla ja ruutitehtaalla on ollut suuri merkitys Seinäjoen pitäjän ja myöhemmin kaupungin kehitykselle. Vanhassa Vaasassa sijaitseva Falanderin talo eli Vanhan Vaasan museo oli hänen kotinsa.
Kiinnostava henkilö oli myös kansanedustaja Johan Erik Keto, jonka ansiosta Mustasaareen perustettiin ensimmäinen kansakoulu ja meijeri. Kuntalaiset olivat hänelle niin kiitollisia, että hankkivat komean hautakiven.
Vaasalaissyntyisen lääkärin ja taiteen keräilijän Herman Frithiofin Antellin luovuttamat taidekokoelmat puolestaan ovat Ateneumin taidemuseon perusta. Antell kuoli Pariisissa vuonna 1893, mutta hänet on haudattu Kappelinmäelle.
Hautausmaan reunalla on puuristi, joka kertoo toisenlaisista kohtaloista, sillä se on pystytetty nälkävuosien uhreille. Vuosina 1866–1868 suomalaisia kuoli paljon nälkään, eikä kaikkien henkilöllisyys ollut tiedossa.
Tilanne oli sama myös Vaasassa, ja Kappelinmäen hautausmaan aidan toiselle puolelle on haudattu tuntemattomia nälkään kuolleita.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kotiseudun merkitys näkyy
Aktiivikäytössä oleva Mariegårdin hautausmaa perustettiin 1930-luvulla, kun Kappelinmäeltä loppui tila. Hautausmaan nimi tulee siitä, että ensimmäinen sinne haudattu vainaja oli nimeltään Maria.
Vaikka Mariegård ei ole edes sata vuotta vanha, kertovat sen kivet mielenkiintoisia tarinoita ja toisenlaisista ajoista kuin nyt.
Kotiseudun merkitys näkyy siinä, että vuosikymmenten takaisiin hautakiviin on kaiverrettu kotikylän nimi. Niissä lukee tuttuja paikkoja, kuten Vestervik, Toby, Karperö, Gerby ja niin edelleen.
Toinen erikoisuus on lappeellaan maata vasten olevat hautakivet.
– Seurakunnassa oli joitakin vuosikymmeniä sitten pappi, joka oli käynyt Amerikassa. Hän oli siellä nähnyt lappeellaan olevia hautakiviä ja toi idean meillekin, sanoo Löfvik.
Uusi tyyli ei kuitenkaan ollut kovin pitkäikäinen ja käytännöllinen, sillä pian huomattiin, että makaavat kivet ovat hankalia varsinkin talvella.
– Ne peittyvät lumeen, ja niitä on hankala löytää lumikerroksen alta. Niitä pitää kaivaa ja etsiä.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mielisairaalan potilaiden hautoja
Mariegårdissa on viimeinen leposija myös monilla Vanhan Vaasan mielisairaalan potilailla. Heitä haudattiin sinne vielä 1970-luvulla.
Näitä hautoja on paljon, ja niillä on pienehkö laatta, johon on kaiverrettu vainajan syntymäpaikka ja kuolinpitäjä. Syntymäkuntina vilisee länsisuomalaisittain kaukaisten pitäjien nimiä.
– Näin ei toimita enää, vaan potilaat haudataan kotikuntiinsa, Löfvik kertoo.