Mitä? Kysyy vanhempi ihmeissään, kun jälkikasvu antaa selvään suomenkieliseen kysymykseen täysin käsittämättömän vastauksen. Nuoriso on kuitenkin aina käyttänyt omanlaista kieltään.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Nuorisokieli kasvattaa ikäluokkien välistä kuilua. Vanhemmat eivät välttämättä ymmärrä lastensa käyttämiä sanoja tai he itse käyttävät niitä väärin.
Uusia sanoja tulee koko ajan ja kielen muutosvauhti on nopea. Vaikka luulisi, se ei ole kuitenkaan sen nopeampi kuin kymmeniä vuosia sitten.
– Nuoret poimivat uusia sanoja erityisesti somesta. Sanojen omaksuminen osaksi kieltä ei ole kuitenkaan nopeutunut vuosien takaisesta, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) erityisasiantuntija Matti Räsänen.
Nuorten kieleen yhdistetään usein vierasperäiset, yleensä englanninkieliset, sanat. Lainasanojen käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain nuorisokieleen.
– Lähes kaikilla suomen kielen sanoilla on jokin lainayhteys, Räsänen muistuttaa.
Englanninkielisten lainasanojen käyttö yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään sanoja tulee jatkuvalla syötöllä sosiaalisesta mediasta, joka on osa lähes kaikkien nuorten elämää.
Jatkuva englannin käyttö ja sille altistuminen kehittää kielitaitoa, mutta siinä on myös huonot puolensa.
– Nuoret eivät välttämättä näe suomen kieltä niin merkityksellisenä, koska monissa tilanteissa voidaan käyttää englantia, Räsänen sanoo.
Asennemuutos näkyy
Asennemuutos näkyy laskeneessa mielenkiinnossa äidinkielen opiskelua kohtaan.
– Äidinkielen opiskelu on edelleen tärkeää. Se on suorassa yhteydessä yhteiskuntaan integroitumiseen ja esimerkiksi työnhakuun.
Jotkut ovat sitä mieltä, että lainasanojen käyttö köyhdyttää kieltä. Räsänen ei näe asiaa niin.
– En sanoisi, että kielemme varsinaisesti köyhtyy. Sen sijaan sen variaatio kasvaa, kun sanoja tulee lisää.
Uusien sanojen lisääntyessä yleiskieli ja somekieli kuitenkin sekoittuvat helposti toisiinsa. Nuoret käyttävät tyypillisesti paljon mediaa, jolloin sieltä nousseet sanat ja ilmaisut päätyvät helposti esimerkiksi kouluesseisiin.
– Kielenkäytön konteksti voi hämärtyä, kun yleiskielen käyttöala muuttuu.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Englanninkielisten lainasanojen käyttö yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään sanoja tulee jatkuvalla syötöllä sosiaalisesta mediasta, joka on osa lähes kaikkien nuorten elämää.
Asuinpaikka vaikuttaa
Nuorten puhetapa ja käytetyt sanat eivät ole samanlaisia kaikkialla. Asuinpaikkakunta vaikuttaa kielenkäyttöön.
– Eri paikkakuntien nuorilla on omat murteet, sanastot ja intonaatiot. Alueiden sanastot eivät välttämättä aukea muualla asuville.
Myös kaupunginosien puhetavoilla on eroja. Tämä näkyy jo pääkaupunkiseudulla.
–Esimerkiksi Itä-Helsingissä eri kielet ovat paljon kontaktissa toistensa kanssa. Siten kielistä syntyy niin sanottuja hybridimuotoja, eli useampia kieliä sekoittuu keskenään.
Kielet yhdistyvät kontaktien kautta. On tavallista, että nuoret käyttävät englanninkielisten lainasanojen lisäksi nyt myös arabian ja somalinkielisiä ilmauksia.
– Sanojen käyttö riippuu siitä, millaisessa ympäristössä nuori elää ja kuinka paljon kielet ovat siellä kontaktissa. Toisilla alueilla hybridikieliä syntyy helpommin.
Kielellä on kaiken kaikkiaan iso merkitys nuoren identiteetin muodostumiselle.
– Puheenaiheet ja yhteiset kiinnostuksen kohteet vaikuttavat käytettyyn kieleen. Kielen kautta luodaan oman ryhmän dynamiikka.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Nuoriso–suomi-sanakirja, lyhyt oppimäärä
biiffi = tappelu
buli = iso
boomeri = aatteiltaan tai mielipiteiltään ajastaan jäänyt
cap = valehdella
clout = suosio, vaikutusvalta
dire = yksityisviesti
dope = hieno
emo =tunteellinen (engl. emotional)
facts = täysin totta
fomo = pelko jäädä jostakin paitsi (engl. fear of missing out)
fitti = asukokonaisuus
ghostata = jättää huomioitta, esim. ei ikinä vastaa saatuun viestiin, vaikka lukee sen
hits different = kun joku ”hits different”, se on selkeästi parempaa kuin tavallinen
ily = minä rakastan sinua (eng. I love you)
imo = minun mielestäni (engl. in my opinion)
k = ok
Karen = valittava keski-ikäinen nainen
lol = nauraa ääneen (engl. laughing out loud)
lowkey = kertoo pitävänsä ehkä vähän jostain asiasta, mutta ei halua täysin myöntää sitä
omg = voi hyvänen aika (engl. oh my god!)
period = sana, joka lisätään lauseen loppuun painottamaan lauseen pointtia tai sanomaa
red flag = varoitusmerkki, negatiivinen piirre toisessa henkilössä
sain = ymmärsin
servata = saada toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa
shees = sanonta, jos jotain jännittävää tai hienoa tapahtuu
sherlock = ilmaistaan havainnon esittävän henkilön tehneen ilmiselvän havainnon, sarkastinen toteamus
sike = läppä
simp = tehdä epätoivoisesti mitä vaan, vähän liikaakin, ihastuksen eteen
slaidata dm = tulla laittamaan yksityisviestiä
spill the tea = kertoa juoruja
sup = mitä kuuluu
sus = epäilyttävä (engl. suspicious)
söis = käytetään reaktiona jonkun toisen ikävään asiaan, esim. - Sain kokeesta hylätyn - Söis muakin.
tbh = rehellisesti sanottuna (engl. to be honest)
Veeti = 10-15-vuotiaan pojan stereotypia, uuden aikakauden Jonne
xD = nauruhymiö, joka ilmaisee suurta naurua. Jos lyhenne kirjoitetaan pienellä xd, kyseessä on hauska juttu. Lyhennettä voi käyttää myös
sarkastisessa mielessä
woke = yhteiskunnan epäkohdat tiedostava ja valveutunut henkilö
wörtti = sen arvoista (engl. worth it)
yeet = heittää jotain kovalla voimalla
