VAASA
Sundholmin, 84, isä oli taidemaalari Gösta Diehl.
Taidemaalarin tytär kertoi Granbackalle isänsä arkistosta.
Valtava määrä kirjeitä, päiväkirjamerkintöjä, luonnoksia, puheita ja muuta materiaalia lojui mapeissa Sundholmin kotona Helsingissä.
Vaikka Diehl oli keskeinen hahmo suomalaisessa taide-elämässä 1930-luvulta 1960-luvulle, yksikään taidehistorioitsija ei ollut koskenut materiaaliin.
– Äidin kuoleman jälkeen 1986 kirjeet olivat olleet koskemattomana kaapeissa. Olin pitkään miettinyt, että materiaalille pitäisi tehdä jotain, mutta en tiennyt, kenen puoleen kääntyä, Sundholm sanoo.
Camilla Granbacka oivalsi nopeasti, että käsillä on aarrearkku, jota taidehistorioitsija ei voi jättää avaamatta.
Nyt tuo aarrearkku on avattu ja sen sisältö aseteltu päivänvaloon.
Museon suursatsaus
Kuntsin modernin taiteen museossa on avautunut laaja Gösta Diehl -näyttely.
Näyttely kokoaa yhteen taiteilijan keskeisimmät teokset ja yksityiskokoelmien harvinaisuudet ensi kertaa vuoden 1966 jälkeen.
Samalla julkaistaan Camilla Granbackan taiteilijasta kirjoittama elämäkerta. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus ja kattava elämäkerta Diehlistä.
Näyttelypäällikkö Maaria Salo luonnehtii Vaasan kaupungin museoiden omana tuotantona tehtyä näyttelyä suursatsaukseksi.
Kuntsin ala- ja yläkertaan levittäytyvässä näyttelyssä on esillä kaikkiaan satakunta teosta, jotka on lainattu yli kymmeneltä museolta ja säätiöltä, muun muassa Ateneumista ja Helsingin taidemuseo HAMista.
Lisäksi maalauksia on saatu lainaan yksityisiltä keräilijöiltä. Osa näistä teoksista on esillä nyt ensi kertaa. Museon omista kokoelmista Vaasasta on esillä viisi Diehlin teosta.
Enemmän kuin kubisti
Suomen taidehistoria muistaa Gösta Diehlin ennen kaikkea kubistisesta värimaalauksesta.
Kuntsin näyttely ja Granbackan kirja painottavat Diehlin olleen kuitenkin myös paljon muuta, ja siksi näyttely kantaa nimeä Enemmän kuin kubisti.
Gösta Diehlin ura ulottui viidelle vuosikymmenelle. Camilla Granbacka sanoo taiteilijan tuotannon kattavan myös klassisia maisemia, henkilökuvia, ekspressiivisiä kokeiluja ja informalismia.
Diehl asui 1920- ja 1930-luvuilla Pariisissa ja sai maalauksiinsa ranskalaisia vaikutteita.
Vuodesta 1956 lähtien hän kuului niin sanottuun Prisma-taiteilijaryhmään, joka toimi kansainvälisen modernismin edistäjänä Suomessa.
Millainen ihminen teosten takana oli?
Kivinen taival
Diehlin tie taiteilijaksi kävi kivistä polkua.
Granbackan mukaan taitelijan elämän värittivät isän itsemurha, lapsuudessa koettu köyhyys, äidin skitsofrenia, ero ensimmäisestä vaimosta ja jatkuvat rahahuolet.
Diehl jatkoi sitkeästi valitsemallaan polulla, vaikka ura ei ollut ottaa tuulta alleen. Kotona oli elätettävänä vaimo ja kolme lasta.
Camilla Granbackan mukaan Kalevalaa ja Akseli Gallen-Kallelaa kotimaisen taiteen kaanonin kulmakivinä pitävässä Suomessa vierastettiin hieman Diehlin pariisilaisvaikutteita ja väritaidetta.
– Hän alkoi ansaita taiteellaan vasta 1950-luvulla, kun oli viisissäkymmenissä.
Gösta Diehl kuoli 65-vuotiaana vuonna 1964.
Enemmän kuin kubisti -näyttely on esillä Kuntsin modernin taiteen museossa 20.3.2022 saakka.
