Kesäromanssi, joka kyti 41 vuotta – Raine Seppänen ja Sonja Harju tapasivat vuonna 1973, mutta menivät naimisiin vasta tänä vuonna

VAASA

Hovioikeudenpuistikon kerrostaloasuntoon astuessa vastassa on päällisin puolin melko tavallinen eläkeläispariskunta, joka ottaa vieraat vastaan avosylin.

– Meillä on sitten juotava kahvit. Tein aamulla omenapiirakankin, nainen hymyilee.

Raine Seppäsen ja Sonja Harjun tarina ei ole kuitenkaan aivan tavanomainen. Nyt toisiaan lempeästi kiusoitteleva ja yhteisiä lauseita muodostava pariskunta oli 41 vuotta erillään tietämättä toisistaan mitään.

Tansseista se alkoi

Lahtelainen Seppänen ja vaasalainen Harju tapasivat tansseissa Hämeenlinnassa vuonna 1973.

– Raine istui siellä yhdessä pöydässä ja katsoin, että onpa söötin näköinen poika, Harju nauraa.

Kesäromanssi syntyi, ja pari tapasi muutaman kerran tuona vuonna. Tiet veivät tuolloin kuitenkin erilleen, ja kumpikin asettui tahoilleen.

Suunta kohti Kanadaa

Nuorena miehenä Seppänen paloi musiikille.

Hän toimi monessa yhtyeessä, joista tunnetuin lienee Ronny and The Loafers.

– Teimme levyn vuonna 1964 Se jokin sinulla on . Siitä tuli suuri hitti.

Myöhemmin miehelle tarjottiin töitä Wihurin tehtaalla. Vuoden päivät työskenneltyään hän pohti, pitäisikö palata musiikkihommiin.

– Sitten he kysyivät, kiinnostaisiko minua lähteä Kanadan Winnipegiin tehdasta avaamaan.

Päätös lähtemisestä syntyi nopeasti. Pari kuukautta tehdastyössä venyi vuodeksi ja toiseksi, eikä Seppänen lopulta enää halunnutkaan lähteä takasin.

Elämä Kanadassa oli Seppäsen mieleen: kaunista luontomaisemaa, jossa on loputtomasti mahdollisuuksia harrastaa mieliharrastuksia, kalastusta ja metsästystä.

– Kanadasta on sellaisia kalajuttuja, ettei niitä tahdo uskoakaan. Olen niin tyytyväinen, että lähdin Kanadaan ja sain kokea siellä paljon.

Seppänen jäi tehdasuransa jälkeen 56-vuotiaana eläkkeelle. Tauko ei kuitenkaan ollut pitkä, kun hän lähti Albertaan bussikuskiksi.

– Näin joka matkalla karhuja, puumia ja susia. Ajattelin, että tännehän olisi pitänyt tulla jo aikaisemmin.

Viesti Kanadasta

Pari ei ollut millään tavalla yhteyksissä 41 vuoden aikana, vaikka henkinen yhteys säilyi.

– Monta kertaa mietin Sonjaa ja etsinkin hänen yhteystietojaan.

Seitsemän vuotta sitten Seppänen huomasi Facebookissa juoksutapahtuman ilmoituksen, johon oli merkitty Sonja Harju yhteystiedoksi.

Harju kertoo olleensa puulla päähän lyöty, kun näki tietokoneen ruudulla Seppäsen lähettämän kaveripyynnön ja viestin.

– Kun tajusin, että se on Raine, tunsin kädessäni, miltä hänen pehmeät hiuksensa tuntuivat. Se oli kummallista.

Harju soitti siskonsa hätiin naapurista.

– Mietin, mitä teen. Hän tokaisi, että totta kai vastaat ja alkoi näppäilemään. Voin syyttää tästä siskoani, Harju nauraa.

Sisin oli säilynyt samana

He päättivät tavata, ja Seppänen osti lentoliput Suomeen.

– Rainella oli mukana 40 ruusua, jotka hän oli ostanut Amsterdamin kentältä, mutta ne olivat paleltuneet, Harju kertoo, ja Seppänen jatkaa, että seitsemän niistä kuitenkin selviytyi.

41 vuoden erossaolon jälkeen jatkettiin siitä, mihin jäätiin. Kuluneista vuosista huolimatta sisin oli samanlainen kuin aikoinaan kaksikymppisinä tavatessa.

– Sonja oli muuttunut ja vanhentunut kauniisti. Minulla ei ollut mitään vaikeuksia tuntea häntä.

Puolen vuoden jälkeen tehtiin yhteinen päätös. Seppänen muutti Vaasaan.

– Kyllä me tiesimme, että yhteen sovitaan, ja päätimme viettää tämän vanhuuden yhdessä, Seppänen toteaa.

Uusi koti Vaasassa

Seppänen ja Harju menivät naimisiin tänä keväänä 23. huhtikuuta. Juhlapäivänään he halusivat muistaa Seppäsen edellisvuonna menehtynyttä äitiä.

– Äitini olisi täyttänyt seuraavana päivänä 100 vuotta, mutta maistraatti oli silloin kiinni, Seppänen kertoo.

Heille naimisiinmeno ja yhteenmuutto olivat itsestään selviä asioita.

– Sanoin heti, että tule tänne vain, täällä on tilaa, Harju kertoo.

He asuvat samassa kodissa, jossa Harju on asunut jo 30 vuotta.

– Siskoni muistavat, kuinka he ovat hakeneet minulle äidinmaitoa talon toisesta rapusta. Ihan varmasti asun oikeassa osoitteessa.

Seppänen kertoo kotiutuneensa Vaasan hyvin. Maailmalle ei ole enää hinkua.

– Tämä on täysin kotini nyt.

Jousiammunnan SM-kisat kutsuvat

76-vuotias Raine Seppänen kilpailee jousiammunnan seniorien suomenmestaruussarjassa. Hän ampuu pitkäjousella, jossa käytetään puunuolia.

Tämän kuun lopulla hän suuntaa Pelloon hallikisoihin.

Seppäsen mukaan jousiammunta vaatii harrastajaltaan pitkäjännitteisyyttä, keskittymiskykyä ja jatkuvaa harjoittelua.

– Kun lajiin pääsee sisälle, se on nautittavaa ja koukuttavaa.

Seppänen kertoo ampuneensa pitkäjousella aktiivisesti muutamat vuodet. Laji on tullut tutuksi jo nuorena.

– Armeijan jälkeen aloin harrastamaan jousiammuntaa ja kilpailinkin jonkin verran.

Kanadassa asuessaan Seppänen metsästi riistaa aseen lisäksi jousella. Hän kertoo liittyneensä heti Vaasaan muutettuaan ampumakerhoon, jossa hän tutustui edesmenneeseen ystäväänsä Christer Frediin.

– Hän oli Suomen huippuampujia. Meistä tuli nopeasti hyviä kavereita ja kävimme yhdessä ampumaradalla. Yhtenä päivänä hän oli ampumassa jousella ja pyysin päästä koettamaan, Seppänen kertoo lajista uudelleen innostumisestaan.

Seppäsen sydämeen oli laitettu tahdistin Kanadassa, ja liikkumattomuuden myötä kunto oli heikentynyt. Vaasassa hän alkoi lenkkeillä puolisonsa Sonja Harjun kanssa vähitellen. Jousiammunnan myötä kunto on noussut kohisten.

Seppänen kuuluu nykyään jousiammuntaseuraan Vaasan Diana-57, jonka historia osuu yllättävän lähelle.

– Sonjan setä Jussi Sillanpää on ollut sitä perustamassa.

Harjun 70-vuotissyntymäpäivä osuu samalle viikonlopulle kuin Seppäsen jousiammuntakisa, joten pyöreitä juhlitaan yhdessä myöhemmin.

– Poikani on järjestänyt kuitenkin jotain yllätysohjelmaa syntymäpäivälleni, Harju kertoo.