Uutiset

Oppaat nostavat esiin vahvat vaasalaiset naiset – ”Vaasalaiset eivät tiedäkään, millaisen aarrearkun päällä täällä istutaan”

Vaasalaisnaisia esittelevä kalenteri julkistettiin Pharmacy Housessa, sillä talo liittyy kahteen kalenterin naiseen. – Tämä oli Hanna Schaumanin lapsuudenkoti ja myös Fanny Churberg asui täällä, kertovat Vaasa–Mustasaari-oppaat Helena Nygård, Inger Wallius, Eva Reinikainen ja Barbro Nedergård. Kuva: Laura Krohn
  • Vaasa

VAASA

Hilda Hellman

– Pojat olivat muun muassa lukinneet edellisen opettajan kaappiin. Hildan piti kuitenkin tehdä anomus, jotta nainen saisi opettaa poikia, kertoo Inger Wallius Vaasa–Mustasaari-oppaista.

Osoittautui, että Hilda Hellman pärjäsi poikienkin kanssa.

– Hän oli vahvaluonteinen ja huumorintajuinen ja innosti oppilaat mukaan.

Hellman toimi myös koko kansakoulun johtajana. Hän otti hoiviinsa lisäksi Vaasan kaupungin pienen kansankirjaston, jossa oli tuolloin vain noin sata kirjaa. Hänen johdollaan se kasvoi, ja 15 vuoden päästä, vuonna 1889 siellä oli 4 300 nidosta. Se oli nykyisen kaupunginkirjaston edeltäjä.

”Ei mitään kiiltokuvatätejä”

Hilda Hellmanista kerrotaan Vaasa–Mustasaari oppaat ry:n juuri julkaisemassa Vahvat vaasalaiset naiset -vuosikalenterissa.

Vaasassa on toiminut paljon merkittäviä naisia, mutta suurin osa on jäänyt unholaan.

Oppaat uskovat, että kaupunkilaiset saavat vuoden 2022 kalenterista paljon uutta tietoa. Osa näistä naisista on haudattu Vaasaan, joten oppaat ovat jo kertoneet heistä hautausmaakierroksilla.

– Mutta emme mekään tienneet heistä kaikista. Olemme saaneet lisätietoa tämän projektin myötä, kertovat oppaat Inger Wallius, Helena Nygård, Eva Reinikainen ja Barbro Nedergård.

– Haluamme tuoda historiaa esiin yleisölle. Kun ihmiset alkavat tuntea kaupunkinsa, siellä tuntuu mukavammalta asua, sanoo Nygård.

Kalenterissa esitellään joka kuukausi yksi nainen, yhteensä siis 12. Naisvaikuttajia olisi ollut tarjolla enemmänkin, ja lähellekään kaikki tieto heistä ei mahtunut mukaan.

Millaisia naisia valittiin kalenteriin?

– Ei mitään kiiltokuvatätejä, vaan aktiivisia tekijöitä, jotka ovat tehneet yhteisen hyvän vuoksi työtä, uskoneet omaan asiaansa ja menneet läpi harmaan kiven, Wallius sanoo.

Periksiantamattomuutta tarvittiin, sillä naisen eteneminen yhteiskunnassa oli tuohon aikaan vaikeaa.

Vaasalaisnaiset toimivat eri aloilla: koulumaailman lisäksi esimerkiksi taiteessa, yrityselämässä ja lääketieteessä.

Suomen ensimmäinen naislääkäri oli vaasalaislähtöinen Rosina Heikel. Naisilla oli oikeus opiskella Helsingin yliopistossa, mutta he eivät päässeet virallisesti kirjoille. Siksi Heikeliä ei legimitoitu koskaan lääkäriksi, mutta hän kuitenkin teki ansioituneen uran lääkärinä Vaasassa ja Helsingissä.

Heikeliin ystäviin kuului taiteilija Fanny Churberg, joka myös esiintyy kalenterissa.

Karl Hedmanista puhutaan, mutta on unohtunut, mikä merkitys vaimo Elin Hedmanilla oli miehensä kuoltua kokoelman kartuttamisessa ja vaalimisessa.

Mathilda Wrede enemmän esiin

Miksi Vaasassa on ollut niin paljon merkkihenkilöitä, myös naisia?

– Täällä on ollut iso työnantaja, hovioikeus, 1700-luvulta lähtien. Sillä on ollut todella iso merkitys kaupungin sivistykselle. Hovioikeuden virkamiehet pitivät arvossa kirjallisuutta, ja täällä kävi teatteriseurueita, oppaat tietävät.

Pengottavaa riittää vielä vaasalaisten vaikuttajien tarinoissa.

– Vaasalaiset eivät tiedäkään, millaisen aarrearkun päällä täällä istutaan, oppaat sanovat.

Merkkihenkilöitä voisi oppaiden mielestä tuoda kaupungissa enemmänkin esiin.

– Esimerkiksi Mathilda Wredeä ei ole mitenkään nostettu esiin. Yliopistolla on nimetty ravintola hänen mukaansa, mutta harva tietää nimen esikuvaa, oppaat sanovat.

Oppaat julkaisivat ensimmäisen kerran kalenterin viime vuonna. Se esitteli tuntemattomampia nähtävyyksiä ja sai suuren suosion.

Vuoden 2023 kalenteriakin jo suunnitellaan. Silloin on tarkoituksena esitellä palokujia.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka