Uutiset

Tallilla tapahtuu: Autoritäärinen johtaja vai luotettava aikuinen?

Peppi Stagnäs lepertelee Ristolle. Risto puolestaan kasvattaa lapsia rakkaudella rajoittaen. Kuva: Milla Routamaa
  • Vaasa

Usein kuulee sanottavan, että ihmisen on oltava hevoselle johtaja. ”Älä anna sen määrätä, pian se ottaa ylivallan”.

Ikään kuin meidän ihmisten tulisi alistaa hevoset palvelijoiksimme! Tämä ajatus on yhtä vanhanaikainen kuin pelolla johtaminen ylipäätään.

Toinen ääripää taas ajattelee, että hevonen saa päättää kaikesta ja sitä täytyy muutenkin pitää mahdollisimman luonnonmukaisesti, ilman kenkiä, suitsia ja tallia.

Ikävä kyllä tämäkään ei takaa onnellista hevosta, usein täysin päinvastoin.

Moni hevonen ei esimerkiksi saa nukuttua lainkaan REM-unta laitumella laumassa pelon tai laumahierarkian takia. Samoin voi käydä myös sisällä liian pienessä karsinassa tai vähäisillä kuivikkeilla.

Osaamaton ja epäjohdonmukainen ihminen aiheuttaa hevoselle pahimmillaan yhtä suurta epävarmuutta ja pelkoa kuin sotilaallista kuria vaativa.

Itse kuvailen omistajan suhdetta hevoseen samoin kuin rakastavan vanhemman suhdetta. Muut hevosta lähellä olevat ovat luotettavan aikuisen roolissa.

Kaikki ei aina huvita

Hevonen on kuin lapsi, se ei aina ymmärrä omaa parastaan, ja kaikki ei aina huvita.

Välillä tekee mieli vähän uhmatakin tai riekkua, kun pitäisi koulutunnilla keskittyä. Kyllä vanhemman tai aikuisen pitää silloin voida komentaa. Rajat ovat rakkautta myös hevoselle.

Luotettavaan ja rajat osoittavaan ihmiseen hevonen voi pelon hetkellä luottaa. Se on tärkeä turvallisuuskysymys ison ja voimakkaan pakoeläimen kanssa toimittaessa.

Sekään ei ole OK, että 500 kiloa painava eläin kävelee ihmisen yli tai lapsi lyö. Kyllä silloin aikuisen on selkeästi kerrottava, että tätä käytöstä ei hyväksytä.

Saako hevosta lyödä? No ei saa. Eihän lastakaan saa lyödä tai muuten fyysisesti kurittaa.

Lepertelyä ja lässytystä

Huutaminen on myös aggressiivista käytöstä. Ihmisen äänenpaino tietenkin saa muuttua, sen hevonen ymmärtää, ja asia menee helpommin perille.

On muuten tutkimuksissa todettu, että hevonenkin nauttii omistajansa lepertelystä. Sitä siis ei tarvitse hävetä.

Jatkuva lässytys kyllä hermostuttaa hevosen, samoin kuin teininkin, eli kohtuus kaikessa.

Haastan kaikki miettimään omia toimintatapojaan eläinten kanssa ja olemaan avoimia uudelle tutkimustiedolle.

Auktoriteetteja kannattaa myös kyseenalaistaa. Ajat muuttuvat, ja koko ajan saadaan enemmän tietoa esimerkiksi eläinten tunne-elämästä.

Unohdetaan ainakin ajatus, että eläin koko ajan vaanisi mahdollisuutta nousta lauman johtajaksi. Ollaan luotettavia ja turvallisia aikuisia lapsille ja eläimille!

Milla Routamaa

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka