VAASA
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry muistaa lapsuudestaan Vaasan kauppahallin ja kaupungin kauniit, vanhat talot. Ne tekivät vaikutuksen pikkupoikaan.
– Pienestä pitäen olen ajatellut, että Vaasan keskustassa on kauniita tiloja. Mummon kanssa käytiin palokujilla, kaupungintalon puistossa ja Luotsipatsasta katsomassa. Mummo vei minut myös kauppahalliin. Muistan vieläkin ne tuoksut ja maut, hän hymyilee.
Keskustan kauneus ja A.W. Stenforsin suunnittelema kauppahalli merkitsevät Häyrylle vaasalaisuuden ydintä.
Nykypäivän Vaasa perustuu historiaan
Tänä päivänä Häyry tekee töitä Luotsipatsaan naapurissa, yhdessä niistä kauniista rakennuksista, joita lapsena ihaili eli Vaasan hallintotalolla.
Työssään kaupunginjohtajana hän markkinoi ja esittelee kaupunkia esimerkiksi yrityksille, jotka pohtivat yrityksensä laajentamista Vaasaan.
Sen vuoksi Häyry on joutunut miettimään, mikä on tyypillistä vaasalaisuutta ja millaisia ovat vaasalaiset.
– Meidän tekemisemme Vaasassa tänä päivänä perustuu pitkälti historiaan, hän tiivistää.
Se historia ulottuukin pitkälle. Vaasan kaupunki täyttää tulevana lauantaina 415 vuotta.
Vaasalaiset ovat kekseliäitä
Häyryn mielestä Vaasassa avainsana on meri.
– Täältä on aina lähdetty merta pitkin muualle. Siellä on saatu ideoita, joita on jalostettu ja otettu käyttöön sitten täällä kotiseudulla.
Esimerkin hän ottaa Wickströmin veljeksistä, jotka perustivat Vaasaan venemoottoreita valmistaneen tehtaan sen jälkeen, kun John Wickström oli palannut Yhdysvalloista ideoita ja kokemuksia hankkimasta.
– Ideoiden hakeminen muualta ja jalostaminen täällä jatkuu edelleen. Täältä tulee eniten vihreitä patentteja Pohjoismaissa. Se tarkoittaa esimerkiksi ympäristöä säästävään energiateknologiaan liittyviä innovaatioita, Häyry iloitsee.
Wickströmiä ja muita Vaasassa toimineita moottoritehtaita voidaankin pitää esikuvana nykyiselle energia- alan yritysten keskittymälle Vaasassa.
– Hyvä esimerkki on myös uusi laiva, Aurora Botnia. Siellä on Wärtsilän moottorit, ABB:n potkurijärjestelmä, Danfossin taajuusmuuttajat ja WE Techin koordinoima tekniikka. Paikalliset yritykset ovat tuoneet sinne osaamistaan ja yhdistelleet tekniikkaa kekseliäästi uudella tavalla.
Kauppa se on, joka kannattaa
Toinen avainsana Häyryn mielestä on kaupankäynti.
Sekin kuvaa Vaasaa ja ammentaa historiasta.
– Jo ennen kaupungin perustamista 1600-luvun alussa tämä oli Pohjanmaan suurin kauppapaikka. Sen vuoksihan kaupunki tänne perustettiin.
Aikoinaan täältä vietiin ulkomaille muun muassa tervaa ja voita. Tänä päivänä viedään esimerkiksi moottoreita ja muuntajia.
Vaasan osuus on 30 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä.
– Toki vaasalaiset tehtaat tuottavat konkreettisia laitteita myyntiin, mutta täältä viedään myös osaamista, tietoa. Kuvaavaa on, että vanha höyrymylly ja puuvillatehdas ovat muuttuneet tiedetehtaiksi, yliopistojen tiloiksi, Häyry sanoo.
Sinnikkäitä ja seurallisia
Entä millaisia ovat vaasalaiset ihmiset? Vastaus tulee Häyryltä kuin apteekin hyllyltä.
– Vaasalaiset ovat määrätietoisia, periksiantamattomia ja sosiaalisia.
Hän antaa esimerkin:
– Kun meille tulee ulkomaalaisia vieraita ja jos suinkin on aikaa, vien heidät katsomaan Öjbergetiä. Kerron heille, että tuolta, Suomen laakeimmalla kohdalla sijaitsevalta mäennyppylältä, ovat ponnistaneet Andreas Romar ja Samu Torsti maailmanluokan alppihiihtäjiksi. Siinä on näyte vaasalaisten sinnikkyydestä.
Fakta: Poimintoja Vaasan historiasta
* Ruotsin kuningas Kaarle IX määräsi 2.10.1606 perustettavaksi Mustasari stadh -nimisen kaupungin vanhalle kauppapaikalle Pohjanmaalla.
* Kaarle IX:n mahtikäskyllä 31.1.1611 kaupungin nimi muutettiin Vaasaksi hallitsevan kuningassuvun ja kaupungin perustajan muistoksi. Samalla kaupungin vaakunan kuvioksi otettiin Vaasa-suvun vaakunan kultainen lyhde.
* Aina vuoteen 1954 saakka elettiin sen mukaan, että Vaasan perustamisvuosi oli 1611. Sitten kaupunginvaltuusto päätti, että oikea vuosiluku on 1606. Tästä syystä esimerkiksi Vaasan kaupungintalon seinässä oleva kyltti kertoo kaupungin perustamisvuodeksi 1611.
* Vaasan kaupunki sijaitsi sillä paikalla, jossa nykyään on Vanhan Vaasan kaupunginosa. Tämä kaupunki paloi 3.8.1852.
* Koska maankohoamisen seurauksena kaupunki oli jäänyt kauas rannikosta, kaupunki päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen. Siirto tapahtui seuraavan 10 vuoden aikana.
* Vuonna 1855 kaupungin nimeksi tuli Nikolainkaupunki keisari Nikolai I:n mukaan. Kaupungin nimi muutettiin virallisesti takaisin Vaasaksi Suomen itsenäistyessä 1917.
* Sisällissodan aikana 1918 keväällä Vaasa oli valkoisen Suomen pääkaupunki, kun Suomen hallitus eli senaatti toimi täällä. Tästä kiitokseksi senaatti myönsi 1918 kaupungille oikeuden liittää vaakunaansa Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.
* Vaasa on kasvanut, kun siihen on liitetty kolmesti alueita Mustasaaresta, vuosina 1935, 1955 ja 1973.
* Vuonna 2013 Vähänkyrön kunta liitettiin Vaasaan.
Fakta: Vaasa 415 -tapahtumia
* Vaasan kaupunki juhlii 2.10. eri tavoin kaupungin syntymäpäivää.
* Esimerkiksi Vaasan kaupungin museoihin on lauantaina maksuton sisäänpääsy.
* Vaasan kaupunginteatteri ja Wasa Teater myyvät tarjoushintaisia lippuja.
* Strömsössä vietetään kello 18 alkaen onnellisuusiltaa, joka striimataan kaupungin verkkosivulla. Siellä paljastetaan, kenet yleisö on äänestänyt maailman onnellisimmaksi ihmiseksi. Tilaisuuden juontaa Maria Veitola.
* Lisää juhlatapahtumia on kerrottu Vaasan kaupungin verkkosivulla.
Kysyimme: Mitä Vaasa merkitsee sinulle?
Elias Holm ja Iisakki Södervik: – Ensimmäiseksi mieleen tulee urheilu. Vaasan Sport, VPS, VIFK. Käymme katsomassa niiden kotimatseja. Urheilun lisäksi vaasalaisille tärkeitä ovat meri, saaristo ja veneet. Se on vaasalaista.
Monica Sirén-Aura: – Vaasa on kotikaupunki, se on se tunne. Kaksikielisyys on tärkeää minulle. Vaasalaiset haluavat aina eteenpäin ja ylläpitävät hyvinvointia. Vaasalaisuutta on tahtotila: pyritään aina löytämään ratkaisut asioihin.
Atte Nummila: – Vaasasta tulee ensimmäiseksi mieleen meren läheisyys ja opiskelijayhteisö. Vaasa on sopivan kokoinen kaupunki. Täällä pystyy hyvin kulkemaan kävellen tai autolla joka paikkaan. Kaikki tarpeellinen on helposti saavutettavissa, pienten välimatkojen päässä.
Britt Smedberg ja Folke Gros: – Ensinnäkin Vaasa on rakas kotiseutu. Täällä on toimiva kaksikielisyyden kulttuuri. Vaasalaiset ovat iloisia ja huumorintajuisia ihmisiä. Ja sitten täällä on meri ja saaristo, ne kuuluvat Vaasaan.
Anne Laurila
