Uutiset

Vaasassa oli sota-aikana jopa 760 lottaa – Itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan taas lottien ja veteraanien työtä

Lotta Svärd -järjestön valtakunnalliset Lottapäivät järjestettiin Vaasassa 1928. Ne keräsivät kaupungintalon juhlasalin täyteen lottia. Kuvat: Tapani Tikkalan kokoelma
  • Vaasa

VAASA

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Lotta Svärdin perustamisesta.

Ennen Lotta Svärd -järjestön perustamista naisten osallistuminen sai kiinteitä muotoja, ja usealla paikkakunnalla järjestettiin esimerkiksi ompeluseuroja.

Toimintaan hyväksyttiin kaikki 17 vuotta täyttäneet, lailliselle yhteiskuntajärjestykselle uskolliset naiset.

Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys keskittyy perinnetietouden vaalimiseen. Tänä vuonna Lotta Svärd -järjestöä onkin juhlistettu monissa perinneilloissa, jossa yhdistyksen puheenjohtaja, vaasalainen Tapani Tikkala on esitellyt lottatoimintaa. Hän toimii yhdistyksessä myös Vaasan ja Vähänkyrön yhdyshenkilönä.

Tikkala kertoo, että Vaasassa kiinnostus lottatoiminnalle heräsi 7.10.1919, kun Vaasan Suomalaisen Suojeluskunnan paikallispäällikkö A. Helenius vieraili Vaasan Suomalaisella Naisklubilla ja ehdotti Lotta Svärd -yhdistyksen perustamista.

Naisklubi perusti toimikunnan ja parin viikon päästä 20.10. kokouksessa Vaasaan päätettiin perustaa itsenäinen suomenkielinen Lotta Svärd -yhdistys.

Vaasan lentokentän avajaisissa

Vaasassa toimi suomenkielisen lisäksi myös ruotsinkielinen lottayhdistys.

– Vaasan ruotsinkieliseen yhdistyksen kanssa ei ollut paljoa yhteistä toimintaa. Ainoastaan pari yhteistä tilaisuutta on tiedossa, joista toinen oli Vaasan lentokentän avajaiset, Tikkala kertoo.

Vaasan paikallisosasto toimi Vaasan suojeluskunnalle vuonna 1939 valmistuneessa Valkolinnassa.

– Sitä ennen toimittiin Suojeluskunnan tiloissa Pitkäkatu 32:ssa.

1944 mennessä Vaasan paikallisosastoon kuului yhteensä 760 jäsentä, kun vielä vuonna 1919 heitä oli 81. Tikkalan mukaan Vaasassa ja Vaasan seudulla on elossa lottia ja pikkulottia.

Koko Suomessa on elossa lottia 1 500 ja pikkulottia 6 000– 7 000

Vähänkyröön oma paikallisosasto

Lottajärjestön toiminta jakautui piireihin ja paikallisosastoihin, jotka taas jakautuivat kyläosastoihin. Tikkala kertoo Vaasan kuuluneen Etelä-Pohjanmaan piiriin, joka perustettiin Seinäjoella 19.2.1921.

– Etelä-Pohjanmaan piiri jaettiin kahtia vuonna 1941. Vaasa ja Vähäkyrö kuuluivat läntiseen piiriin, jossa oli kaikkiaan 14 paikallisosastoa.

Vähässäkyrössä toimi suojeluskunnan naisosasto vapaussodasta alkaen, mutta varsinainen paikallisosasto perustettiin sinne vasta 28.1.1923. Toiminta hiipui ja uusi perustava kokous pidettiin 27.4.1926. Vähänkyrön jäsenistö kasvoi vuosien varrella. Vuonna 1931 se oli 41 ja vuonna 1944 määrä oli noussut 163:een.

Lotta Svärd noudatti jaostojakoa. Jokainen lotta sijoitettiin kykyjensä, taipumustensa ja koulutuksensa perusteella tiettyyn jaostoon.

– Vuoteen 1940 mennessä Vaasan paikallisosastossa oli koulutettu yhteensä 253 lottaa tehtäviinsä, esimerkiksi lääkintä-, muonitus- ja ilmavalvontakursseilla.

Pikkulotat 8–16-vuotiaille

Koko järjestössä pikkulottatoiminta perustettiin vuonna 1931, jolloin 8 – 16-vuotiaat tytöt saivat osallistua toimintaan. Tätä ennen oli kuitenkin olemassa tyttöosastoja.

Vaasassa pikkulottatyö aloitettiin vuonna 1935, jolloin mukana oli 71 tyttöä. Lakkautusvaiheessa Vaasan kolmessa tyttöosastossa oli 211 jäsentä. Vuodesta 1943 pikkulottia kutsuttiin lottatytöiksi.

Tikkalan mukaan lotat tekivät merkittävää ja arvokasta työtä, sillä lotat vapauttivat vuosien 1939–1944 sotien aikana noin 25 000 miestä sotilaallisiin tehtäviin.

Järjestö tarjosi myös naisille koulutusta, josta oli hyötyä sotien jälkeenkin.

– Vuosina 1920 – 1944 aikana järjestöllä oli tärkeä koulutuksellinen merkitys, joka mahdollisti naisten työllistymisen ja etenemisen työelämässä myös johtotehtäviin.

Tikkalan mukaan lottien työtä voidaan kunnioittaa ylläpitämällä heidän muistoaan ja välittämällä tietoa tulevillekin sukupolville.

Lotta Svärd lakkautettiin Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1944. Toiminta jatkui nimellä Suomen Naisten Huoltosäätiö, joka sittemmin vaihdettiin Lotta Svärd Säätiöksi vuonna 2004.

Fakta: Vaasan suomalenkielinen Lotta Svärd

Puheenjohtajat: Signe Sarlin (1921–1925), Anni Laurell (1926–1935), Elmire Salmi (1935–1944).

Varapuheenjohtajat: Fanny Ojamaa (1919–1923 ja 1926–1927), May Ingman (1924), Sylvi Rannisto (1925), Sylvi Mäkelä (1928–1935), Aino Lassila (1936), Anni Helminen (1937–1938), Sylvi Mäkelä (1938–1944).

Vaasan ruotsinkielisen Lotta Svärdin merkkihenkilöitä: Alma Charlotta Skog, Karin Widnäs ja Wivi von Troil.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka