"Olitko itse hyvä koulussa?" - Hietalahden koululaiset haastattelivat opetusministeriä

Vitosluokkalaiset Sofia ja Nawaf kuuluvat Hietalahden koulun toimittajakerhoon ja esittivät molemmat opetusministerille kaksi kysymystä.
Kuva: Laura Krohn

Jännitys on käsinkosketeltavaa Hietalahden koulun luokassa, johon on viritetty Teams-yhteys Helsinkiin opetus- ja kulttuuriministeriöön. Koulun toimittajakerholaiset odottavat paikalle opetusministeri Li Anderssonia (vas.). Hänen erityisavustajansa on saapunut linjoille, joten lähellä ollaan.

Yksi poika rikkoo hiljaisuuden: ”Tunteeko presidentti tämän?”.

Kyllä varmasti tuntee, onhan hän nimittänytkin hallituksen, kuuluu opettajan vastaus.

Sähköpotkulaudoista ministerihaastatteluun

Tätä tapaamista on suunniteltu ja hiottu jo puolitoista vuotta. Aluksi oli tarkoitus lähteä ihan paikan päälle Helsinkiin jututtamaan ministeriä, mutta sitten tuli väliin ministerin äitiysloma ja korona. Kymmenien sähköpostien jälkeen saatiin aikataulut sopimaan Teams-tapaamiseen.

Toimittajakerhoon kuuluu noin kymmenen oppilasta 5. ja 6. luokalta. Tätä ennen he ovat haastatelleet oman koulun väkeä liittyen sähköpotkulautoihin.

Ja seuraavaksi heti ministeriä tenttaamaan. Kysymyksiä on kerätty koko koululta ja niistä parikymmentä on päässyt mukaan. Kukin toimittajakerholainen saa esittää kaksi kysymystä.

Hietalahden koulussa on alakoululaisten lisäksi myös erityisluokat yhdeksänteen saakka, joten kysymyksiä tuli monesta eri näkökulmasta.

Suomessa melko lyhyt koulupäivä

Li Andersson saapuu lähes minuutilleen linjoille ja tervehdysten jälkeen on kysymysten vuoro. Ne käsittelevät muun muassa koulupäivän kestoa, joka oppilaista on turhan pitkä.

- On niin paljon asioita, joita pitää ehtiä opiskella ja oppia, että se vie aikaa. Mutta kansainvälisesti verrattuna Suomessa on suhteellisen lyhyt koulupäivä, monissa muissa maissa on pidempi, Andersson lohduttaa.

Oppilaita askarruttaa myös, miksi pitää käydä koulua. Siihen ministerillä on selkeä vastaus.

- Yhteiskunnassa ei pärjää eikä löydä työpaikkaa, jos ei ole tiettyjä perustaitoja.

Andersson muistutti kuitenkin, että koulupakkoa Suomessa ei ole, vaan oppimispakko.

- Eli jos ei käy koulua, ne samat asiat pitää opiskella jotenkin muuten. Koulussa se kuitenkin käy helposti, sillä opettajat ovat tukena ja auttamassa.

Opetusministeri Li Anderssonin mielestä vaikein kysymys oli se, miksi taitoaineissa on numeroarvostelu.
Kuva: Laura Krohn

Oppilaita kiinnostaa myös, oliko Li Andersson itse hyvä koulussa. Hän kertoo olleensa ihan hyvä koulussa, mutta huomauttaa samaan hengenvetoon, että eduskunnassa on töissä myös paljon sellaisia, jotka eivät olleet niin hyviä koulussa. Hyvä koulumenestys ei ole mikään vaatimus politiikassa toimimiselle. Ja ministeri muistutti myös, että koulussa ei tarkoitus ole kilpailla muiden kanssa, vaan oppia itseään varten.

Kysymykseen läksyistä löytyi myös perustelu. Oppimisen kannalta on hyvä kerrata asioita.

Miksi haukutaan ryssäksi?

Vitosluokkalainen Sofia esitti toisen koululaisen tekemän pysäyttävän kysymyksen: Miksi ihmiset koulussakin haukkuu venäläisiä ryssiksi ja alkaa inhota sua?

- Jos sellaista tapahtuu, pitää heti kertoa opettajalle tai aikuiselle. Ei ole mitenkään sallittua haukkua ja nimitellä toisia ihmisiä, Andersson painottaa.

Ylipäänsä Anderssonin mielestä on tärkeää, ettei levitetä ilmapiiriä, jossa jaotellaan ihmisiä sen mukaan, mistä he ovat kotoisin, mitä kieltä puhuvat tai mikä on heidän uskontonsa.

Sofiaa itseään kiinnosti, miten Andersson oli päässyt opetusministeriksi. Kerholaiset saivat ensin nopean selvityksen siitä, miten hallitus muodostetaan.

– Omalta kohdaltani se meni niin, että opetusministeriksi haluttiin joku minun puolueestani. Olin työskennellyt jo eduskunnassa sivistysvaliokunnassa näiden asioiden parissa neljä vuotta, joten ne olivat minulle jo tuttuja, Andersson kertoo.

Teams-tapaamista Li Andersonin kanssa oli suunniteltu pitkään, ja nyt se vihdoin toteutui.
Kuva: Laura Krohn

Poika- ja tyttöluokat takaisin?

Sofian vieressä vitosluokkalainen Nawaf toi esiin yhden huolenaiheen: jos ei pääse mihinkään ysin jälkeen, niin voiko silti vielä valita jonkin alan. Li Anderssonilla oli huojentava vastaus: vaikka ei saisi paikkaa kevään yhteishaussa, ammatillisiin oppilaitoksiin on jatkuva haku, joten varmasti löytyy oma paikka. Opiskelupaikkaa voi kysellä vaikka kesällä.

Entä miksi taitoaineissa on numeroarvostelu?

- Erittäin hyvä kysymys! On haluttu, että sillä voi mitata oppilaan omaa kehitystä ja että tiedetään, millä tasolla tietyt taidot ovat. Hyvän arvosanan voi saada liikunnassa, vaikka ei juoksisi kilpaa, mutta osallistuu aktiivisesti. Ja taideaineissa voi saada hyvän arvosanan vaikkapa omaperäisillä ajatuksilla, Andersson selvittää.

Kysymyksissä haluttiin myös tietää, miksi ei ole poika- ja tyttöluokkia.

- Eikö se teistäkin olisi lopulta aika tylsää? Sekaluokat edistävät yhdenvertaisuutta, ja on tärkeää oppia tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Kun omat vanhempani olivat pieniä, oli vielä eri kouluja tytöille ja pojille, mutta niistä haluttiin sitten eroon.

Toimittajakerhossa kuulee kiinnostavia juttuja

Parikymmentä minuuttia kuluu nopeasti, ja on loppuvilkutusten aika.

- Teillä oli hyviä kysymyksiä. Osa oli aika vaikeitakin, kuten numeroarvostelu taitoaineissa. Siitä ovat opettajat ja kasvatustietelijätkin montaa mieltä, Andersson kiittelee.

Toimittajakerholaiset olivat tyytyväisiä haastatteluhetkeen.

- Oli jännittävää, mutta hyvin meni, huokaisivat Sofia ja Nawaf.

Ministerin vastauksia oli helppo ymmärtää.

- Minua kiinnosti eniten kysymys siitä, että pitäisikö kaikilla oppilailla olla oma läppäri, kertoo Nawaf.

Vastauskin tyydytti: kouluilla on lainattavia tietokoneita, mutta ministeri lupasi, että yleensä jossain vaiheessa oppilaat saavat jonkin omankin laitteen, viimeistään lukiossa.

Nawaf viihtyy toimittajakerhossa ja voisi itse kuvitella työskentelevänsä joskus toimittajana.

- Täällä saa kuulla kivoja ja kiinnostavia asioita sekä myös muiden mielipiteitä.

Kevätkaudella toimittajakerho aikoo tehdä oman lehden ja lähetyksen Radio Vaasaan.

Seuraa artikkelin aiheita

Mitä ajatuksia juttu herätti? Kerro näkemyksesi, pohdiskele, kommentoi!

Voit osallistua keskusteluun omalla nimellä tai nimimerkillä.

Keskustele (0 )

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje