Opistotalo oli alun perin vilkas liikerakennus

Vuonna 1932 valmistuneen maasillan päähän nousi 1939 valkoisena hohtava funkisrakennus. Tästä SOK:n liiketalosta tuli näkyvä maamerkki sillan yli kulkeville.

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen. Häntä pidetään suomalaisen funktionalismin uranuurtajana. Funktionalismi näyttäytyi Suomessa parhaiten julkis- ja liikerakentamisessa sekä teollisuusrakennuksissa.

Huttunen toimi SOK:n rakennusosaston johtajana 1939-43. Tuon osaston piirustuspöydiltä funktionalismi levisi koko Suomeen, myös maaseudulle. SOK:n osuus tyylin leviämiseen oli niin merkittävä, että se tunnettiin myös nimellä ”osuuskauppafunkis”. Kosken kauppa Palosaarella on siitä hyvä esimerkki. Aina ei maaseudulla oikein tahdottu hyväksyä näitä uuden tyylin osuuskauppoja, ”Huttusen laatikoita”.

Uudella tyylillä haluttiin luoda SOK:lle myönteistä ja modernia yrityskuvaa. Siihen kuului myös myymälöiden puhtaus ja selkeä tavaroiden järjestely.

Ravintolakin toimi hetken talossa

Valkoiseksi rapatussa 3–5 -kerroksisessa tiilitalossa on funkikselle tyypilliset nauhaikkunat. Ylimpään kerrokseen sijoitettiin parvekkeellinen johtajan asunto.

Varastokadun varressa on pitkä ja matala varastosiipi, jonka läheisyyteen johti rautatien pistoraide. Alakerrassa Sepänkyläntien varressa oli vähittäismyymälät suurine näyteikkunoineen. Myymälätiloissa oli alkuaikoina osuusteurastamoiden perustaman Suomen Karjakeskuskunnan myymälä, joka oli siirtynyt SOK:lle 1936 ja muutti nimensä myöhemmin Karjakunnaksi.

SOK myi Karjakunnan toimintaa jatkaneen OK-Lihan vuonna 1985. Taloon muutti myös Vasa Handelslagin päämyymälä. Myöhemmin paikallisosuuskaupat perustivat yhdessä osuuskunnan, joka vuoden 1962 alusta toimi nimellä Anva.

Talon alakerrassa avattiin vuonna 1939 ravintola Olympos, jonka toiminta loppui kannattamattomana vuonna 1947. Talvisodan pommituksissa 1940 talo vaurioitui niin pahoin, että SOK:n konttori siirrettiin joksikin aikaa Laihialle.

Tilalle tulee opisto ja maakunta-arkisto

SOK toimi talossa 1970-luvun lopulle. Vaasan kaupunki osti tyhjilleen jääneen talon tammikuussa 1985 ja vuonna 1987 siitä tuli Opistotalo, kun Vaasan Työväenopisto muutti sinne.

Talo oli kaupungin lahja 80 vuotta täyttäneelle opistolle, joka oli aiemmin toiminut Keskuskoululla Raastuvankadulla. Vaasa-opistoksi muuttuneen työväenpiston täyttäessä sata vuotta 2007 sen ohi kulkeva Pitkänlahdenkadun jatke nimettiin Opistokaduksi.

Vaasan maakunta-arkisto muutti taloon vuonna 1987. Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa toimivan Kansallisarkiston Vaasan yksiköksi muuttuneen arkiston sisäänkäynti on nykyään Varastokadun puolella. Viime aikoina aukioloaikojakin on koko ajan supistettu. Koko arkiston kohtalo Vaasassa on edelleen vaakalaudalla.

Osa Kuula-opistosta toimi joitain vuosia talossa, mutta muutti sisäilmaongelmien vuoksi pois vuonna 2011 ja siltä vapautuneet tilat remontoitiin opistolle. Opisto kuitenkin muutti talosta vuonna 2016 Raastuvankatu 33:een ja muodosti vuonna 2021 yhdessä Arbiksen kanssa Vaasan kansalaisopisto Alman.

Talo jäi kaupungille ja saa uusia käyttäjiä

Tyhjilleen jäänyt talo pantiin myyntiin, ja kesällä 2017 tehtiin kauppakirjat. Sijoitusyhtiö tarjosi talosta yhden euron, mutta kauppaan kuuluivat myös isot velat. Kauppakirjaa ei koskaan allekirjoitettu ja niin talo jäi kaupungin haltuun.

Nyt Opistotalon tulevaisuus näyttää taas hieman valoisammalta. Tänä vuonna on päätetty tarjota talosta tiloja erilaisille kulttuuritoimijoille.

Kiinnostus on ollut suurta ja syksyn aikana taloon on jo muuttanut kuvataiteilijoita, muusikoita, teatterintekijöitä ja eri kulttuurialan yhdistyksiä. Toiveena on myös, että auditorio ja tanssisali saataisiin tapahtumien käyttöön.