Suvilahden koulun ykkösluokkalaiset istuvat malttamattomina liikuntasalin lattialla. Oppilaiden silmät suurenevat, kun he näkevät ohjaajien kantavan pinossa ympyröiden, neliöiden ja kolmioiden muotoisia paloja saliin. Innostunut supina hiljenee opettajan puhaltaessa pilliin.

Geometriset kuviot ovat nyt pizzoja.

Pizzalähetti on leikkinä ykkösluokkalaisille entuudestaan tuttu. Tehtävänä on pudottaa toisen kämmeneltä litteä pala ilman, että oma pizza tippuu. Jos pala putoaa, on sanktiona viisi haarahyppyä.

Pizzalähetti kuuluu monien ryhmäläisten lempileikkeihin.

– Hauskinta pizzaleikissä on juokseminen ja toisen pizzan pudottaminen, Enni Haapala kertoo.

– Myös oman pizzan putoaminen on hauskaa, Lilja Ahlvik täydentää.

Muita lempileikkejä koulussa ovat muun muassa peili, polttopallo ja erilaiset hippaleikit, kuten vessanpönttöhippa.

– Kun siinä jää kiinni, niin pitää mennä vessaksi. Toisen voi pelastaa vessan vetämällä, kertoo Lilja Kuhalampi.

Leikkejä pikkuveljien kanssa

Vapaa-ajalla lasten suosiossa on muun muassa piiloleikki.

– Leikin piilosta pikkuveljeni kanssa. Kotona on hyviä piilopaikkoja, Iiro Leinonen kertoo.

Myös Viola Virtanen leikkii piilosta pikkuveljensä kanssa.

– Hän ei osaa vielä laskea, mutta kerkeän juosta piiloon.

Sen sijaan isoveljien kanssa leikitään vähemmän. Syynä on muun muassa se, että isoveljet pelaavat mielellään tietokoneella.

Onneksi leikkiä voi myös omien isovanhempien kanssa.

– Leikimme mummon kanssa Sylvanian eläinhahmoilla. Vaari on opettanut minulle krokotiilileikin, Lilja Ahlvik kertoo.

Krokotiilileikissä krokotiili on liukumäen juurella, ja mäenlaskija arvaa, mistä ruuasta krokotiili pitää. Jos arvaus on oikein, saa liukumäen laskea uudestaan. Väärästä arvauksesta krokotiili saa ottaa laskijan kiinni.

Vapaa-ajalla lasten lempileikkeihin ulkona kuuluvat myös hippa- ja piiloleikki. Lisäksi leikitään muun muassa eläinleikkiä ja kiipeillään puissa.

Nyt leikitään koronahippaa

Koulussa leikki on erilaista kuin kotona, sillä leikin ja toiminnallisuuden muodossa opitaan uusia asioita.

– Toiminnallinen oppiminen on usein leikinomaista, tekemällä oppimista. Silloin toiminnalla on aina tarkoitus. Lisäksi leikkeihin haetaan usein liikunnallisuutta, luokanopettaja Minna Myllymäki kertoo.

Pitkään luokanopettajana työskennelleen Myllymäen mukaan ajankohtaiset ilmiöt ja teemat näkyvät usein leikeissä.

– Voidaan leikkiä esimerkiksi koronahippaa, Myllymäki selventää.

Yhteiskunnallinen muutos vaikuttaa myös leikkien nimiin.

– Nykyään leikitään merenvaltiasta tai ”kuka pelkää mustekalaa”, toisin kuin ennen, sanoo Myllymäki ja viittaa leikkiin, joka aiempina vuosikymmeninä tunnettiin nimellä ”kuka pelkää mustaa miestä”.

Lisäksi vanhoista leikeistä ja peleistä on keksitty uusia versioita. Esimerkiksi Kimble-lautapelistä on kehitelty ulkona pelattava pihakimble.

Vähemmän vapaata leikkiä

Kymmenen viime vuoden aikana erityisesti kotona leikittävän vapaan leikin osuus on muuttunut.

Vapaalla leikillä tarkoitetaan spontaania, lapsen aloitteesta tapahtuvaa leikkiä, jolla ei ole esimerkiksi ennalta määriteltyjä sääntöjä.

– Iltapäivisin ei enää olla leikkimässä yhdessä pihalla, vaan pikemminkin kuljeskellaan kaveriporukassa, Myllymäki kertoo.

Leikin vuorovaikutuksellisuus ja pitkäjänteisyys ovat muuttuneet. Kotona leikki myös tapahtuu usein teknologiapainotteisesti.

– Opettajana on tärkeää tarjota lapsille leikin toinen puoli.

Leikki on lapsille tärkeää

Vapaista yhteisleikeistä rakennusleikit, kuten lumileikit ja majojen rakentaminen, ovat suosittuja myös nykyään.

Rakennusleikit tarjoavat mahdollisuuden luovuuteen, itsensä toteuttamiseen ja itseilmaisuun.

– Leikki on lapsille tärkeää, sillä sen avulla opitaan sosiaalisia taitoja, kuten vuorovaikutustaitoja. Myös tunnetaidot kehittyvät leikeissä, Myllymäki kertoo.

Asiantuntijat ovat muistuttaneet vapaan leikin tärkeydestä.

Vaikka digileikitkin voivat olla vuorovaikutuksellisia, kannattaa aikuisten kannustaa lasta toiminnalliseen ja vapaaseen leikkiin, vaikkapa leikkimällä yhdessä lapsen kanssa.

Lähde leikkimään valtakunnallisena leikkipäivänä

Valtakunnallista leikkipäivää vietetään 23.4.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton koordinoima leikkipäivä kutsuu aikuisia ja lapsia viettämään kiireetöntä aikaa yhdessä.

Tämän vuoden leikkipäivän teemana on ”leikkien pallon puolesta”, joka toteuttaa kestävän leikin ajatusta ja nostaa esiin leikin moniulotteista suhdetta kestävään kehitykseen.

Kestävän kehityksen teemaa voi lähestyä monesta näkökulmasta.

–Valitaan kestäviä leluja ja varusteita, ja niitä kierrätetään. Leikeissä on jo itsessään niin monta kestävää näkökulmaa, kun perinteitä siirretään ja toimitaan lähiympäristöissä, sanoo lasten ja aikuisten leikin sekä lelujen asiantuntija Katriina Heljakka MLL:stä.

Teemaan sopiva leikki voi olla esimerkiksi pallopeli, aineeton leikki tai leikkiin voi yhdistää ympäristönsuojelua.

Kuka vain voi leikkiä

Leikkipäivään voi osallistua kuka vain. Oman riemukkaan leikkitempauksen voi järjestää vaikkapa perheen, ystäväpiirin tai naapuruston kesken tai työpaikoilla ja opiskeluyhteisöissä.

Leikkipäivän vietto voi olla mitä tahansa vartin mittaisesta tuokiosta koko päivän kestävään tapahtumaan.

Leikki yhdistää sekä ylläpitää toivoa ja turvallista arkea

– Leikillisyys, leikkisyys, leikkimielisyys ja itse leikki ovat tärkeitä niin lapsen, aikuisen kuin seniorinkin itseilmaisulle ja hyvinvoinnille. Leikissä kerromme aina jotain itsestämme ja luomme yhteyttä toisiin ihmisiin. Leikki luo tärkeällä tavalla yhteenkuuluvuuden tunnetta, kertoo Heljakka.