Villa Sandvikenissa ovat juhlineet useat merkittävät vieraat, kuten Eero Järnefelt, J.L. Runeberg, Anna Pavlova sekä Jean Sibelius, jonka merkkipäivää vietettiin viime lauantaina.
Sibelius viihtyi Villalla usein nojatuolilla istuskellen ja sikaria poltellen.
Huvilan puutarhaa koristaa ajoista kertova muistomerkki, Totikivi. Tämä tasainen luonnonkivi näytteli huomattavaa osaa viime vuosisadan puolella pidetyissä puutarhajuhlissa. Kiven äärellä seurusteltiin, kohotettiin maljoja ja laulettiin.
Historiallinen muistomerkki
Villa Sandvikenin ravintolapäällikön Jaana Westin mukaan muistomerkki on nimetty sen mukaan, että Villan rakennuttaja Carl Johan Boy kumosi vieraidensa kanssa kuumia ja kylmiä totijuomia kiven äärellä.
Kivilohkare sijaitsee Villan kaakkoispuolella, ja sen sivuja on kiviporalla muotoiltu joiltain kohdin ”pöytämäisemmäksi”. Totikivi lukeutuu Vaasan historiallisiin muistomerkkeihin.
– Kivi on ollut sijoillaan jo pari vuotta ennen Villan hienostohuvilan itsensä valmistumista vuonna 1845, palvelupäällikkö Jan-Peder Granholm kertoo.
Alkoholilaki tuo haastetta
Totikiven nykytilanne on jokseenkin erilainen. Juomien nauttiminen kiven äärellä on edelleen mahdollista, mutta Suomen alkoholilaki on asettanut sille joitakin rajoitteita.
– Meillä on kivelle anniskeluoikeudet, mutta sen käyttö on tilattava etukäteen. Näitä tilauksia varten meillä on paksu köysi, jolla kivi ja sitä ympäröivä anniskelualue rajataan, West kertoo.
Anniskeluoikeudet koskevat viittäkymmentä henkeä. Kiven ja anniskelualuetta rajaavan köyden väliin jää tilaa noin metrin verran.
– Alkoholijuomat on nautittava tämän rajatun alueen sisäpuolella. Asiakas ei saa lähteä juoman kanssa kävelemään ympäri puistoa. Juoma on tilattava alueelle, juotava siellä ja lasi jätettävä kivelle, josta tarjoilija tulee sen sitten noutamaan.
Juhlapaikasta muistomerkiksi
Nykyään vaasalaiset tyytyvät ihailemaan kiveä pelkkänä muistomerkkinä. Villan henkilökunnalla on ollut tapana kertoa vierailleen kivenlohkareen historiallista tarinaa.
Kiven suosio puutarhajuhlien pitopaikkana on kuitenkin selkeästi laskenut viime vuosisataan verrattuna.
– Kiveä koskevia tilauksia ei tule kovinkaan usein. Ehkä kaksi kertaa olemme tarjoilleet sinne, West muistelee.
Meiju Pykäri
