Uutiset

"Runoja on pakko kirjoittaa" – Esittelemme uutuuskirjoja Vaasan seudulta

Mikko Nevantakanen pitää kaupunginkirjastossa klassikkopiiriä ja runopiiriä. – Klassikkopiirissä on luettu Dantea, Homerosta, Dostojevskia, Kafkaa ja niin edelleen. Klassikoiden teemat ovat ikuisia ja ajankohtaisia. Historia toistaa itseään.
Mikko Nevantakanen pitää kaupunginkirjastossa klassikkopiiriä ja runopiiriä. – Klassikkopiirissä on luettu Dantea, Homerosta, Dostojevskia, Kafkaa ja niin edelleen. Klassikoiden teemat ovat ikuisia ja ajankohtaisia. Historia toistaa itseään.
Kuva: NEA RANTANEN
  • Terhi Ekola

Runoilija-portsari ja entinen roskisdyykkari Mikko Nevantakanen julkaisee pian kuudennen runokirjansa, jonka nimi on Nirvana. Se on Nevantakasen kolmiosaisen runoteossarjan päätösosa.

Hänen kirjansa ovat osittaisia omakustanteita, joita on ostettavissa sekä verkkokirjana että painettuna versiona.

– Niitä painetaan ja toimitetaan tilausten mukaan. Verkkokirja on ainakin puolet halvempi ostaa kuin painettu kirja.

Nevantakanen ei ole päässyt rikastumaan runoilemalla.

– Se on nykyään unohdettu ja alas painettu kirjallisuuden laji. Runous ei elätä, eikä se ole siinä se juttu. Runojen kirjoittamiseen ei liity rahallisia tavoitteita, vaan ne syntyvät kirjoittamisen tarpeesta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yöllä on hyvä kirjoittaa

Nevantakasen mielestä runoista kiinnostuneet ovat usein filosofisia ja syvällisiä ihmisiä.

– Itselleni runous on perustapa havainnoida maailmaa. Se on keino tulkita todellisuutta. Kirjoittaminen on elämäntapa.

Nevantakanen kirjoittaa öisin ja aamuyöllä, koska portsarin työ on ilta- ja yöpainotteinen.

– Ovimiehen ammatti sopii hyvin runoilijalle. Näen paljon ihmisiä ja kuulen heidän elämästään. Kun tulen yöllä kotiin, alan kirjoittaa, koska silloin ei ole hälinää eikä meteliä. Voi keskittyä vain tekstiin. Kirjoitan joka yö, sillä mielessäni on paljon ajatuksia ja asioita.

Kuitenkin myös hänellä, kuten monilla muillakin luovilla henkilöillä, on ajanjaksoja, jolloin tekstin tuottaminen on tahmeaa.

– Yritän kuitenkin pitää luovasta vireestä kiinni.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jouluksi ilmestyy uusi runokirja

Nevantakaselta on julkaistu tähän mennessä viisi runokirjaa, ja kuudes ilmestyy ennen joulua.

Ensimmäinen, Leviathan-teos käsittelee luontoa. Kyborgi-kirjassa puolestaan pohditaan minuutta. Siinä elämää ja ihmistä tarkastellaan koneiden kautta. Futuo sisältää eroottisia runoja.

Kaaos-runokirjassa tutkitaan maailman ja ihmisen sisäistä kaaosta. Se sisältää myös Vaasa-aiheisten runojen osion. Kaaos aloittaa trilogian, jonka aiheena on laajasti ihmisyys.

Sen toisen osan, Reformin teema on uudelleenrakentaminen. Trilogian kolmas osa, Nirvana, ilmestyy jouluksi. Sen runoissa tavoitetaan seestynyt tila.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vaasalaiset elävät runoissa

Osa Nevantakasen tuotannosta sijoittuu Vaasaan, ja runoissa puhutaan vaasalaisista ihmisistä ja liikutaan Vaasan kaduilla.

– Siellä on vaasalaista henkilöhistoriaa ja edesmenneitä ihmisiä. He jatkavat elämää runoissa.

Runojen hahmoja ovat muun muassa Pikku-Tiitu, Amigo, Tokio, Pikku Kalle ja Leif Färding. Keski-ikäiset ja vanhemmat kaupunkilaiset muistanevat nämä hahmot.

– Osa heistä oli taivaanrannan maalareita. Vaasa-runoissa vilahtaa noin 20 henkilöä, joita näki usein kaupungilla.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Dyykkays on loppunut

Nevantakanen harrasti takavuosina aktiivisesti roskisdyykkaysta. Hän on kuitenkin luopunut siitä, sillä ajat ovat huonot harrastukselle.

– Nykyään kaupat ovat aidanneet roskakatoksensa, ja niissä on prässejä. Dyykkaaminen ei ole mahdollista. Myös erilaiset järjestöt keräävät tänä päivänä vanhenevaa ylijäämäruokaa lahjoittaen sen vähävaraisille.

Hän toteaa, että dyykkaaminen on ekologista toimintaa.

– Suurin osa dyykkajista on vastuullista väkeä, joka toimii siististi jälkiä jättämättä.

Nevantakanen on idealisti, joka ajattelee yhteiskunnallisesti. Hänestä tänä päivänä vahvistuu trendi, jossa nuoret eivät suostu menemään töihin, jotka vaikuttavat kielteisesti ympäristöön.

– Työnantajien on syytä huomioida tämä. Arvojen merkitys korostuu. Muutos on meneillään.

Ketunpoikanen taltioitui kuvaan Köklotissa.
Kuva: Johan Geisor

Tunnelmallisia luontokuvia

Mustasaaren Karperössä asuva, Vaasassa valokuvaliikettä pitävä Johan Geisor on julkaissut tänä syksynä luontokuvakirjan Näkyvien lintujen metsä. Se on jatkoa Geisorin esikoiskirjalle Näkymättömien lintujen metsä (2017).

Toisessa valokuvakirjassa on sama henki kuin ensimmäisessä: mustavalkoisia valokuvia, joissa tunne ja tunnelma ovat tärkeämpää kuin lajien esittely.

Geisor valokuvaa lähiseudun metsissä Öjbergetillä, Öjenillä, Björkössä tai Köklotissa.

Ensimmäisessä kirjassa pääosassa olivat metsässä olevat kukat, nyt puolestaan linnut ja muut metsän eläimet.

Geisor kokee saavansa tunnelman hyvin esiin mustavalkokuvissa. Mustavalkoiset värit ja vastavaloon kuvaaminen tuovat esiin hyvin myös muodot ja siluetit.

Luontokuvaukseen kuuluu, että joskus joutuu odottamaan pitkään kuvauskohteita, joskus taas käy hyvä säkä.

Kesällä Geisor kuuli, että yhdellä mökkitiellä on nähty kettuja. Hän oli siellä parina iltana, mutta mitään ei näkynyt. Kolmantena iltana lykästi, ja pusikossa leikkivät ketunpoikaset pääsivät kuviksi kirjaan.

Nivukosken uutuus sijoittuu Isoonkyröön

Laihialla asuva Paula Nivukoski (s. 1985) on julkaissut tänä syksynä kolmannen romaaninsa, Kerran valo katoaa.

Tuottelias kirjailija kuuluu tänä päivänä pohjalaisten nykykirjailijoiden kärkijoukkoon.

Nivukosken esikoisromaani, 1920-luvun Isoonkyröön sijoittuva Nopeasti piirretyt pilvet (2019) teki kunniaa pohjalaisen maaseudun tavallisille ihmisille, varsinkin naisille.

Toinen teos, Mainingin varjo (2020), oli saaristolaistarina, dramaattinen kuvaus ihmisen tarpeesta elää vapaana ja päättää omasta kohtalostaan. Helsinkiläinen elokuvatuotantoyhtiö Making Movies on hankkinut tämän romaanin elokuvaoikeudet, joten teos saatetaan nähdä valkokankaallakin.

Kolmannessa romaanissaan Kerran valo katoaa Nivukoski palaa esikoisteoksensa maisemiin, Isoonkyröön Koskiluhdan Liisan tilalle.

Kirjan tarina kertoo seuraavan sukupolven, Liisan tyttären Kertun huumaavasta ensirakkaudesta ja sen menettämisestä sota-aikana.

Marko Hautalan lastenkirjasarja jatkuu

Vaasalaisen kauhukirjailijan Marko Hautalan ja sarjakuvataiteilija Brocin lastenkirjasarjan ensimmäinen osa Lauri Luu ja riivattu lukukoira saa jatkoa.

Tämän syksyn uudessa Lauri Luu ja kirjaston muumio -kirjassa Lauri ja Lukulamppu jatkavat seikkailujaan, tällä kertaa muinaisen Egyptin tunnelmissa.

Kun Lauri Luu ja Lukulamppu-niminen lukukoira saapuvat jokaviikkoiselle kirjastovierailulle, käy ilmi, että rakennus on pelottavan muumion vallassa. Kirjaston pelastuminen on Lauri Luun ja Lukulampun varassa.

Alakoululaisille suunnatun, helppolukuisen lastenromaanin kuvituksessa on haettu inspiraatiota todellisista kirjastoista. Miljööstä voi tunnistaa piirteitä helsinkiläisestä Rikhardinkadun kirjastosta ja kellarikohtauksista Vaasan kaupunginkirjaston varastokäytävät.

Ankara taistelu hoidon puolesta tiivistyi kirjaksi

Pohjanmaan hyvinvointialue on julkaissut tänä syksynä kirjan Taistelu hoidon puolesta. Teos ilmestyi myös ruotsinkielisenä laitoksena nimellä Kampen för vården.

Kirja on Vaasan sairaanhoitopiiristä kertova historiikki, jonka on kirjoittanut FT, dosentti Henry Nygård.

Teos kertoo Pohjanmaan näkökulman kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen ja hyvinvointialueeksi siirtymiseen.

Kirjassa kerrotaan ennen kaikkea kamppailusta, joka Pohjanmaalla käytiin Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen statuksen saamiseksi.

– Harva kysymys on Pohjanmaalla saanut niin paljon huomiota kuin taistelu laajan päivystyksen saamiseksi Vaasaan. Asukkaiden osoittama yksimielisyys, äidinkielestä riippumatta, oli kamppailun aikana täysin omaa luokkaansa, toteaa Nygård tiedotteessa.

Nygårdin lisäksi teoksen toimituskuntaan kuuluivat Olle Gull, Gösta Willman, Hans Frantz ja Marina Kinnunen.

Jaa artikkeli
Lounaspaikka