Vanhassa Vaasassa kauppa-apulaisena aloittanut Carl Johan Hartman (1838–1917) avasi siirtomaatavarakaupan vuonna 1862 uuden Vaasan torin laidalle, Hovioikeudenpuistikko 15:een, aluksi vuokralle.
Talo tontteineen siirtyi Hartmanin omistukseen 1869, ja pian liikkeen toimiala muuttui elintarvikkeista teollisuustuotteisiin. Rautaosasto avattiin 1881. Hartmanista tuli yksi varhaisimmista rauta-alan erikoisliikkeistä Suomessa.
Carl Johanin siirryttyä eläkkeelle 1910 johtoon astui hänen poikansa Erik Hartman. Hän alkoi heti puuhata uutta liikerakennusta samalle tontille.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kanoja kupolissa
Uuden talon suunnittelukilpailun voitti Ruovedellä syntynyt arkkitehti Kauno S. Kallio, joka oli kirjoittanut ylioppilaaksi Vaasan suomalaisesta lyseosta. Saman arkkitehdin kynästä on syntynyt mm. Tampereen teatterin rakennus.
Hartmanin talo toteutettiin aivan uudella tekniikalla. Ensimmäisiä kertoja Suomessa käytettiin kantavana rakenteena teräsbetonista pilari/palkki -järjestelmää.
Myös talon kaksi suurta kattokupolia ovat ainutlaatuisia Suomessa. Niille ei ollut suunniteltu erityistä käyttöä, vaan niiden oli tarkoitus tasapainottaa rakennuksen massiivista olemusta.
Sodan aikana joku asukas on kuulemma pitänyt kanoja toisessa kupolissa.
Kaksi alinta kerrosta on suunniteltu liikkeiden käyttöön ja kolme ylintä asuinkäyttöön. Asunnot olivat suuria, ja ajalle tyypillisesti niissä oli erillinen sisäänkäynti palvelusväelle ja keittiön yhteydessä huone palvelijattarelle.
Kellarissa ja vintissä oli lisäksi varastotiloja. Olipa Pohjanmaan museonkin esineistöä varastoituna vintillä ainakin vielä 1980-luvulla.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kahdessa osassa
Talo päätettiin rakentaa kahdessa osassa, jotta liiketoiminta häiriintyisi mahdollisimman vähän.
Hartmanin talon läntinen osa valmistui keväällä 1912. Uusi rakennus oli kokonaan valmis vuonna 1913. Viisikerroksisesta, klassisistisia ja kansallisromanttisia piirteitä kantavasta liikepalatsista tuli hallitseva elementti torin ympäristöön.
Hartmanin liikkeen pääsisäänkäynnin yläpuolella olevat graniittiset veistokset, nais- ja mieshahmon, suunnitteli John Munsterhjelm, ja ne toteutti vaasalainen Myntin kiviveistämö. Itse työn tekivät Harjunpään veljekset.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Köysirata kuljetti kuitit
Suurin osa katutason liiketiloista oli varattu Hartmanille. Kaksi tavarahissiä liikkui myymälän ja varastojen välillä.
Myymälä oli kalustettu amerikkalaiseen tyyliin suurine, kattoon ulottuvine hyllyineen ja massiivisine myyntitiskeineen. Myymälässä oli pieni köysirata, joka kuljetti asiakkaiden maksut ja kuitit.
Uuteen liikkeeseen ei enää tullut konjakkiosastoa, jollainen oli vanhassa liikkeessä 1900-luvun alkuun saakka. Tupakka ja juusto kuuluivat toki vielä uudenkin rautakaupan valikoimiin.
Erinomaisella paikalla sijainnut rakennus on yli sadan vuoden ajan ollut suosittu liikepaikka.
Ensimmäisiä ja pitkäaikaisimpia vuokralaisia olivat mm. Montinin kirjakauppa ja Paunun hattukauppa. Monet vaasalaiset muistavat Ståhlin kahvilan ja myöhemmin Wivexin. Kahvilan upealla toisen kerroksen terassilla Hartman järjesti venenäyttelyn 1960-luvulla.
Ajan myötä monet asuinhuoneistot ovat muuttuneet toimistokäyttöön.
Muutamia vuosia sitten perusteellisesti remontoitua taloa on hoidettu hyvin. Se on vahvan rakenteensa ansiosta selvinnyt kolmesta tulipalosta ja yhdestä pommista.
Vaasa-lehden uutta juttusarjaa Talot kertovat julkaistaan noin kuukauden välein. Hartmanin talosta kertova juttu on sarjan ensimmäinen. Sarjassa perehdytään merkittäviin, historiaa huokuviin rakennuksiin Vaasassa.
