Täällä Ruotsin kuningaskin on käynyt – Talot kertovat -sarjassa esittelyssä on helmi Vanhasta Vaasasta

Abraham Falander (syntynyt 1746 Kokkolassa, kuollut 1815 Vaasassa) oli monitoiminen mies.

Hän oli kauppiaan poika. Falanderin suku, kuten nimestäkin saattaa päätellä, oli lähtöisin Falunista, Ruotsista.

Vuonna 1773 Abraham Falander hankki Vaasasta kaupugin pohjoispuolella toimineen tupakkatehtaan oikeudet tupakkaviljelmineen. Hän osti myös Kauppiaankadun varrelta kaksi taloa ulkorakennuksineen. Kauppiaan oikeudet hänelle myönnettiin vuonna 1777.

Falanderista tuli nopeasti myös yksi Vaasan suurimmista laivanvarustajista. Hän omisti kokonaan tai osittain ainakin 17 pääasiassa ulkomaan liikenteessä olevaa kauppa-alusta.

Hän rakennutti muun muassa siihen aikaan Suomen suurimman aluksen, fregatti Allmännä Bästan, Vaasan Svartön telakalla. Seitsemän vuotta alus ehti purjehtia maailman merillä, kunnes se vuonna 1793 tuhoutui tulipalossa Palosaaren salmessa.

Falander oli monessa mukana. Yhtiökumppaneineen hän rakennutti sahalaitoksen Merikaarron Pullinkoskeen, ns. Kolkin sahan. Tähän liittyi myös uittoväylän rakentaminen Kyrönjokeen. Ilmajoen metsistä uitettiin tukkeja sahalle.

Yksi hänen suurimpia hankkeitaan oli Östermyran rautaruukin rakentaminen Seinäjoen varteen. Tästä kumpuaa koko nykyisen Seinäjoen kaupungin historia.

Liiketoimiensa ohella Falander osallistui kaupungin poliittiseen elämään.

Hänet valittiin raatimieheksi vuonna 1780 ja Vaasan varapormestariksi 1798.

Hän oli Vaasan porvarissäädyn edustajana vuosien 1789, 1792 ja 1800 valtiopäivillä.

Falanderin kuningasmielisyys oli koitua hänen kohtalokseen. Venäläisten vallatessa Vaasan vuonna 1808 Falanderilta vaadittiin uskollisuudenvala Venäjän keisarille. Hän kieltäytyi antamasta sitä.

Myös hovioikeuden viskaali Anders Bergwald kieltäytyi valasta. Siitä langetettiin heille kuolemantuomio, joka Turun piispan ansiosta muuttui maasta karkotukseksi.

Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Adolfin kuultua asiasta hän aateloi Falanderin sekä Bergwaldin nimellä Wasastjerna vuonna 1808. Abraham Wasastjerna palasi karkotuksesta Suomeen vuonna 1810.

Useita rakennusprojekteja

Toisen Kauppiaankadulta ostamansa rakennuksen Falander korotti kaksikerroksiseksi ja rappautti näyttämään kivitalolta. Siinä asui sittemmin vuokralla muun muassa maaherra Tandefelt ja pormestari Högman.

Tämän talon viereen Falander rakenutti vuosina 1781-84 uuden, kolmikerroksisen kivitalon, joka oli ensimmäinen laatuaan koko Vaasan läänissä.

Samoihin aikoihin (1779–86) rakennettiin Kustaa III:n Vaasaan perustamalle hovioikeudelle kustavilainen rakennus kaupungin laidalle. Rakentamista varten perustettiin lähistölle tiilitehdas, josta ilmeisesti myös Falander hankki tiilet omaan taloonsa.

Falander toimitti kauppahuoneensa kautta muitakin rakennusmateriaaleja hovioikeutta varten. Rakennusmestarina hovioikeudessa toimi kirkonrakentajana tunnettu Thomas Rijf, jonka Falander värväsi omankin talonsa muuraustöitä johtamaan.

Falanderilla ja Thomas Rijfillä sekä tämän pojalla Jacob Rijfillä oli muitakin rakennusyhteistyöhankkeita, kuten Tuovilan kivisilta, Rönnskärin majakka ja joitain pienempiä rakennuskohteita.

Vuonna 2015 julkaistusta Paula Mäkelän kirkonrakentajasuku Rijfiä koskevasta väitöstutkimuksesta käy ilmi, että Falanderin kivitalon piirustukset olisi laatinut tirehtööri David Widén 1781. Piirustukset ovat kadoksissa.

Kaupungin ainoa yksityinen kivitalo

Wasastjernan talo sijaitsee osoitteessa Kauppiaankatu 10. Tiilistä muurattu talo on 18 metriä pitkä, lähes 13 metriä leveä ja noin 16 metriä korkea.

Rakennuksessa on kaksi kellarikerrosta, kaksi asuinkerrosta ja vintti. Ulkoseinät on rapattu valkoisiksi ja jäsennelty klassiseen tyyliin.

Pohjakerroksen jakaa käytävä, jonka päissä on sisäänkäynnit pihalle ja kadulle.

Asuinkerrosten huonejako on lähes identtinen, niitä yhdistää talon keskellä leveä portaikko. Kahdessa kellarikerroksessa on holvatut huonetilat.

Talo kärsi huomattavia vaurioita Vaasan palossa vuonna 1852. Puinen katto tuhoutui kokonaan, mutta muuratut rakenteet säilyivät ehjinä, joten huonejako on edelleen lähes alkuperäinen.

Palon jälkeen tehdyssä remontissa katto rakennettiin kokonaan uudelleen, talon päätyihin lisättiin ikkunat ja pihan puolelle pääoven yläpuolelle rakennettiin parveke.

Kuningas illallisella

Kuninkaankatu 10:n talo oli alunperin Abraham Falander-Wasastjernan koti ja edustustila liiketoimintaan liittyvine toimisto- ja varastotiloineen.

Kesällä 1802 Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf teki tutustumismatkan Suomeen ja vieraili myös Vaasassa. Kesäkuun 18. päivänä kaupunkiin saapunutta 135 hengen seuruetta oli ensimmäisenä ottamassa vastaan varapormestari Abraham Falander.

Kuningas vieraili muun muassa hovioikeudessa ja kirkossa. Illallinen nautittiin Falanderin talossa. Yläsalissa kuninkaan pöydässä istuivat korkeimmat hovin jäsenet, hovioikeuden presidentti ja maaherra puolisoineen sekä tietenkin Abraham Falander. Talon alasalissa kestittiin muuta hoviväkeä.

Kiitoksena Abraham Falander sai kuninkaalta kultakellon sekä kauppaneuvoksen arvonimen.

Rahaa, lääkkeitä ja virvoitusjuomia

Abraham Wasastjerna kuoli Vaasassa vuonna 1815. Tämä jälkeen talo oli monenlaisessa vuokrakäytössä.

Jo ennen kaupungin vuonna 1852 tapahtunutta paloa talossa aloitti vuonna 1841 nykyisen Suomen Pankin eli silloisen Suomen Suuriruhtinaskunnan Vaihto-, Laina- ja Sijoituskonttorin haarakonttori.

Vaasan ensimmäinen oma pankkilaitos, Vaasan Kaupungin Säästöpankki (myöh. Vaasan Säästöpankki), avasi ovensa samoissa tiloissa vuonna 1847.

Pankki palasi vielä palon jälkeen remontoituun Wasastjernan taloon ja toimi siellä vuoteen 1862.

Myös Vaasan kymnaasi eli lukio ehti toimia talossa ennen paloa, vuodesta 1844 lähtien.

Vuosina 1865–1931 talossa toimi apteekki ja virvoitusjuomatehdas. Erityisesti apteekkari Vicktor Ollqvistin aikana 1910–26 taloa kunnostettiin.

Apteekin lähdettyä talo joutui huonommalle hoidolle. Siellä toimi kuitenkin joitain käsityöläisiä, jopa piipputehdas. Postilla oli talossa konttori noin 1952–1972.

Nykyisin Vanhan Vaasan museona

Wasastjernan talon siirryttyä kaupungille vuonna 1947 siellä tehtiin remonttia, talo sai keskuslämmityksen ja lisäeristyksiä.

Vaasan kaupungin palon 100-vuotismuistovuonna 1952 Wasastjernan talossa avattiin Vanhan Vaasan museo.

Museossa esitellään Vaasan historiaa ennen kaupungin tuhonnutta paloa. Museon pihapiiriin on siirretty useita rakennuksia: Ylistarosta Loukon tupa vuonna 1957, Kirkkopuistikolta Kiinamuurin paikalta ulkorakennusrivi 1962 ja Sulvalta 1700-luvun aitta vuonna 1964.

Museo on auki kesäaikana. Siellä toimii alakerrassa pieni kahvila, Falanderin kellari.