Pohjanmaan museon luonnontieteellinen perusnäyttely avaa ovensa yleisölle pitkän tauon jälkeen.
Näyttely ehti olla suljettuna kaksi ja puoli vuotta.
– Aika oli ajanut näyttelyn ohi. Tekniikka oli vanhentunut ja lisäksi näyttelytilat vaativat peruskorjausta, kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen sanoo.
Remontoiduissa tiloissa avautunut, uudistunut Terranova kertoo Pohjanmaan ainutlaatuisesta luonnosta eli Merenkurkun maailmanperinnöstä, sen syntyyn vaikuttaneesta jääkaudesta sekä ihmisen ja merellisen luonnon suhteesta.
– Näyttely etenee kronologisesti. Lähdetään liikkeelle siitä kun jääkausi loppuu ja edetään aikaan, jolloin ihminen astuu kuvaan mukaan, Terranovan sisällöstä vastaava amanuenssi Tuomas Jokela kertoo
Näyttely perustuu Pohjanmaan museon laajoihin luonnontieteellisiin kokoelmiin. Esimerkiksi museon lintukokoelmassa on lähes 600 yksilöä ja yli 100 linnunpesää munineen. Nisäkäskokoelma sisältää noin 80 eläintä ja hyönteiskokoelma noin 37 000 hyönteistä.
Tuomas Jokela sanoo , että kokoelmien vanhimmat täytetyt linnut ovat peräisin 1860-luvulta.
– Niillä alkaa olla jo historiallistakin arvoa.
Terranovaan on rakennettu useita näyttäviä dioraamoja eli täytettyjä eläimiä luonnossa kuvaavia kolmiulotteisia malleja. Dioraamat lukeutuvat luonnontieteellisten näyttelyiden perusmateriaaliin.
Terranovan dioraamojen aiheina ovat muun muassa kalojen kevätkutu ja lintujen syysmuutto Merenkurkussa. Yhden kookkaan kuvaelman Tuomas Jokela on suunnitellut eläimistä, joihin ihmisellä on ollut vuosisatojen saatossa tavalla tai toisella ongelmallinen suhde.
Dioraamojen maalauksista vastaa museopalveluvastaava Jenni Ojalainen. Hän on toteuttanut näyttelyyn myös taidokkaita ja yksityiskohtaisia suurennoksia hyönteisten päistä.
Näyttelyn uutuuksiin lukeutuu maankohoamista kuvaava kookas pienoismalli, joka havainnollistaa järvien ja soiden syntyä sekä sitä, miten moreeniharjanteet nousevat esiin laskevan meren alta. Jääkausisimulaattorissa kävijä voi kokeilla, millaisia moreeniharjanteita jäätikkö voi sulaessaan muodostaa.
Näyttelyn kookkain esine on hylkeenpyynnissä käytetty vene. Hylkeenpyynti oli Pohjanmaan rannikolla vuosituhansien ajan tärkeä toimeentulon lähde.
– Hylkeenpyyntimatkat saattoivat kestää jopa kolme kuukautta. Vene toimi miehistön asuinpaikkana. Siellä nukuttiin, kokattiin ja säilytettiin välineitä, Tuomas Jokela kertoo.
Terranovan vaihtuvien näyttelyiden tilassa on esillä taiteilija Marcus Lerviksin pinnanalaista maailmaa käsittelevä videoteos Down under. Teos nostaa esiin kontrastin, joka vallitsee luonnon hiljaisuuden ja ihmisen hallitseman maailman välillä.
– Pointtina on, miten paljon tyhjänpäiväistä viihdettä päällemme nykyisin vyöryy, Lerviks kuvaa.
– Teoksessa on tarkoitus löytää toinen maailma tai tila, jossa vielä voi kokea jotain koskematonta ja aitoa.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Terranovan toinen osio avautuu keväällä. Auli Jämsänen kertoo, että silloin avataan muun muassa entisaikojen tutkijanhuone, jossa kävijä voi tutustua menneiden aikojen luonnontieteilijän työvälineisiin. Keväällä avataan lisäksi myös uudet pedagogiset tilat.
– Entistaikojen luonnontutkijat olivat usein virkamiehinä ja opettajina työskenteleviä valistuneita luonnonharrastajia. Heidän ansiostaan syntyi upeita kokoelmia, Auli Jämsänen sanoo.
Näihin valistuneisiin luonnonharrastajiin lukeutuivat myös J. A. Bodén ja piirilääkäri I. Stenbäck, jotka lahjoittivat kokoelmansa Vaasan kaupungille vuonna 1886. Bodén-Stenbäckin kokoelma muodostaa merkittävän osan Pohjanmaan museon luonnontieteellistä kokoelmaa.
– Bodén ja Stenbäck olivat myös suomalaisen konservointitaidon uranuurtajia. Heidän lintunsa ovat yhä erittäin hyvässä kunnossa.
Sana Terranova on latinaa ja tarkoittaa uutta maata, jota Merenkurkussa syntyy yhdeksän millimetriä vuosittaisen maankohoamisen seurauksena. Maayhteyden Ruotsiin arvellaan muodostuvan noin 2000 vuoden kuluttua.
