Uutiset

Vaasalainen Pekka Lind on kerännyt suuren taidekokoelman: "Kaupanteko on muutakin kuin kiitos ja näkemiin"

Vuorikodin seinillä on tauluja sekä valtakunnallisilta nimiltä että seudun taiteilijoilta. Taiteenkerääjä Pekka Lind ja Vaasan Palvelutalosäätiön asiamies Jonas Nyman katselevat professori Tuomas Mäntysen teosta Keskustelu.
Vuorikodin seinillä on tauluja sekä valtakunnallisilta nimiltä että seudun taiteilijoilta. Taiteenkerääjä Pekka Lind ja Vaasan Palvelutalosäätiön asiamies Jonas Nyman katselevat professori Tuomas Mäntysen teosta Keskustelu.
Kuva: Laura Krohn
  • Laura Krohn

Vaasalainen varatuomari Pekka Lind tunnetaan taiteenharrastajana ja -kerääjänä. Nyt hän on tuonut kokoelmastaan 220 taulua Vuorikodin seinille asukkaiden ja kävijöiden katsottavaksi yleisiin tiloihin ja käytäville.

Esillä on paljon taidetta 1900-luvun eri vuosikymmeniltä, ja mukana on asukkaiden toivomusten mukaan paljon vaasalaistaiteilijoita.

Yhteinen projekti Vuorikotia ylläpitävän Vaasan Palvelutalosäätiön kanssa oli luontevaa, sillä Lindillä ja asiamies Jonas Nymanilla on ollut muutakin yhteistyötä.

– Pekalla on aikamoinen taidekokoelma ja talossa paljon tyhjiä seiniä. Ajattelimme, että taide voisi olla ilopilleri asukkaille, Nyman sanoo.

Aluksi oli tarkoitus tuoda noin sata taulua, mutta lopulta niitä tarvittiin 220, ja enemmänkin vielä mahtuisi.

– Toinen vaihtoehto on, että ne makaisivat varastossa, jossa niitä ei näe kukaan. On erinomaista, että ne ovat nyt ihmisten nähtävänä ja tuovat toivottavasti lisää iloa ja viihtyisyyttä tänne, Lind sanoo.

Vaasaan kuuluvat merimaisemat, sanoo Pekka Lind. J. Boghiemin taulu Lähtö merelle on vuodelta 1915.
Kuva: Laura Krohn
Espoolaisen Aares Sallin maalaus Raippaluoto. Taiteilijan suvulla oli kesäpaikka Björköbyssä.
Kuva: Laura Krohn

Pekka Lind on jo aiemmin sijoittanut 80 teosta Pohjanmaan hyvinvointialueelle H-taloon ja joitakin satoja Rantalinna-kiinteistöön Rantakadulle.

Jäikö niitä vielä varastoon?

– Joitakin jäi, naurahtaa Lind.

Deponoidut teokset on luetteloitu sopimuksissa. Muistatko kaikki teokset vai tuleeko varastossa käydessä yllätyksiä vastaan?

– Ei voi edellyttää, että ihan kaikkia muistaa. Se johtuu vanhuudestani, ei muusta, Lind hymyilee.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Paikallisia taiteilijoita toivottiin

Asukkaat olivat jo ripustusvaihteessa kiinnostuneita, millaisia teoksia tulee.

– Esitettiin myös toivomuksia, millaista taidetta pitäisi saada, ja mikä taas ei kelpaa, kertoo Lind pilke silmäkulmassa.

– Yllättävän paljon toivottiin vaasanseutulaisia taiteilijoita. Sitä yritimme noudattaa. Laskin, että näissä töissä on edustettuna on 27 seudun taiteilijaa.

Vaasalaistaiteilija Frans Hautalan (1895 – 1952) maalaus Präntöön suntti.
Kuva: Laura Krohn
Hans Westergårdin maalaus Kesäpäivä on vuodelta 1994.
Kuva: Laura Krohn

Lind kertoo, että eräs herra seurasi ripustusta tarkkaan ja keskusteluissa selvisi, että moni taiteilijoista oli ollut itsekin maalausta harrastaneen miehen ystäviä.

– Ihmiset muistelivat myös käyneensä taiteilijoiden näyttelyissä ja puhuneensa heidän kanssaan. Moni tuli myös kertomaan, että tietyn taiteilijan töitä heillä oli ollut kotonakin, Lind ja Nyman kertovat.

Työt saatiin seinälle viime vuoden lopussa ja paljon on tullut kiitoksia. Alastonmaalauksista tosin nousi aluksi keskustelua, ja ne siirrettiin alakertaan saunakäytävälle.

Vanhimmat teokset ovat 1800–1900-lukujen vaihteesta ja uusimmat 1980–1990-luvuilta. Ne ovat lähinnä esittäviä maalauksia: maisemia, meriaiheita, rakennuksia, luontoa. Tyylisuuntia on monia ja joitakin abstraktimpiakin teoksia on.

Pekka Lind on saanut syntymäpäivälahjaksi Armas Vainion maalauksen Laki.
Kuva: Laura Krohn

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Taiteilijatapaamisia keräilijän mökillä

Teosten tekijöinä on myös eteläisemmän Suomen taiteilijoita, mutta huomattava osa on vaasalaisia tai vaasalaislähtöisiä taiteilijoita, kuten Nándor Mikola, jolta on maisema-akvarellien lisäksi muun muassa omakuva vuodelta 1945, Frans Hautala, Carl Wargh, Matias Rinne, Einari Uusikylä, Pentti Uusikylä, Armas Vainio, Veikko Takala, Saima Alapoti ja nuoremmista Maire Ruotsalainen, Hans Westergård ja Tiiti Mendelin.

Lind tuntee tai on tuntenut henkilökohtaisesti suurimman osan taiteilijoista, kuten Veikko Takalan.

– Hän oli hieno ihminen ja hyvä taiteilija. Ensimmäinen kosketus Veikkoon oli, kun menin 1970-luvun alussa Vaasan taidehalliin ja siellä oli Veikon näyttely. Peräseinällä oli meriaiheinen työ. Rupesimme keskustelemaan taiteilijan kanssa. Teos kiinnosti kauheasti minua, ja sen ostin ja se on minulla edelleen.

–  Veikko Takala halusi aina auttaa myös muita taiteilijoita ja oli aina valmis neuvomaan. Hän teki muiden taitelijoiden hyväksi melkein yhtä paljon kuin omien näyttelyidensä hyväksi, sanoo Pekka Lind Takalan työn äärellä.
Kuva: Laura Krohn

Lind muistelee lämmöllä taiteilijakokoontumisia, joita piti kerran kesässä mökillään Västervikissä. Mukana olivat muun muassa Nándor Mikola, Veikko Takala, Armas Vainio, Calle Wargh ja Fritz Jakobsson.

Paikallisten tekijöiden lisäksi on myös paikallisia aiheita, kuten Mustasaaren kirkko, Palosaaren näkymiä ja Raimo Huddin maalaamia Västervikin maisemia.

Frans Hautalan maalaus 1920-luvulta kuvaa Mustasaaren kirkon ympäristöä.
Kuva: Laura Krohn

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Taideostot jatkuvat

Taidehankinnat jatkuvat edelleen

– No jos rehellisesti sanotaan, se on sellainen parantumaton sairaus. Ei sille voi mitään. Tänäänkin olen tehnyt jo yhden tarjouksen. Sitähän ei tiedä saanko sitä, mutta...

Lind ostaa teoksia suoraan taiteilijoilta ja nykyään jonkin verran myös nettihuutokaupoista.

– Minulla on aika laaja taiteilijoiden tuttavapiiri ja osa on ollut kymmeniä vuosia ystäviäni. Aina välillä tavataan, ja joskus tehdään kauppaakin, hän kertoo.

Esimerkiksi professorit Lauri Ahlgren ja Tuomas Mäntynen ovat olleet hänen ystäviään. Molemmilta on Vuorikodissa esillä useita teoksia.

Taide tuo rauhoittumista

Lind ei osaa nimetä omia suosikkejaan Vuorikodin seiniltä.

– En ole ostanut sellaista taidetta, josta en tykkää. Kaikkiin teoksiin pitää olla jonkinlainen suhde. Joskus taidekaupassa tosin käy niin, että jos haluaa jonkin taulun, pitää ehkä ostaa muutama muukin siihen sivuun.

Mitä taide on antanut?

– Kun teki pitkään töitä, joskus yöhön saakka, eikä saanut sitten nukuttua, oli rauhoittava hetki, kun alkoi katsella jotain omasta mielestä hyvää taulua. En osaa itse maalata, mutta arvostan kauneutta, jota tauluissa on – on se sitten maisema, värit tai jotain muuta. Se luo sisäistä tyydytystä ja rauhoittumista. Sellaista minä tunnen, ei kai sitä muuten olisi tullut ostettua, Lind miettii.

Vaasassa piirustuksenopettajana toimineen Ethel Svahn-Luutosen maalaus Visuveden ranta.
Kuva: Laura Krohn

Kodin seinillä ovat ne kaikkein merkityksellisimmät teokset.

– En tapaa vaihdella niitä. Jos olen tykännyt siitä ostaessani ja se sopii paikalleen, katselen sitä edelleen.

Myös keskustelut taiteilijoiden kanssa ovat antaneet paljon.

– Jos taiteilija selittää, mitä hän on nähnyt tai kokenut teosta luodessaan, se avaa teosta ihan toisella tapaa, varsinkin abstrakteja.Kaupanteko on muutakin kuin kiitos ja näkemiin. Siinä saa paljon kiinnostavaa tietoa.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka