Vaasan kaupunginteatterin näyttelijä Jorma Tommila saa usein leffoissa pahiksen roolin

Viime perjantaina Vaasassa ensi-iltansa saanut Laitapuolen hyökkääjä -elokuva kertoo entisen kiekkolegendan Marko "Jarna" Jantusen piripäisestä selviytymistaistelusta.

Aleksi Mäkelän ohjaama fiktiivinen tarina perustuu tositapahtumiin.

Elokuvan alkumetreillä ruudulle rävähtää monelle vaasalaiselle tutuksi tullut kasvo. Vaasan kaupunginteatterissa vuodesta 2012 näytellyt Jorma Tommila on elokuvan pahis, kovanaamainen huumerahoja Jantuselta velkova pomo. Tommilan jäänsiniset silmät eivät anna armoa, kun hän antaa Jantuselle vuorokauden aikaa kerätä velkarahat.

Vaikka Tommila esiintyy elokuvassa vain muutamassa kohtauksessa, hengittää hän Jantusen niskaan koko 98 minuuttia.

Karskia huumepomoa esittävä Tommila on luonnossa roolihahmonsa vastakohta.

– Työssäni saan usein esittää pahista sydämeni kyllyydestä. Oikeasti olen aika ujo ja kilttinäkin itseäni pidän. Olen myös hyvin perhekeskeinen, hän luonnehtii.

"Itsensä katsominen ruudulta on vaikeaa"

Kun Tommila näki loppuvuodesta 2021 kuvatun elokuvan ensimmäistä kertaa, se oli rankempi kuin hän odotti.

– Se oli aika rankka. Toisaalta myös puhutteleva, koskettava ja hauska. Se tuli suoraan iholle. Tarina näytettiin vahvasti Jarnan näkökulmasta. Tykkäsin, hän lisää.

Aihe on vakava, ja sitä ei yritetä elokuvassa silotella. Katsoja joutuu kulkemaan kodittomaksi ajautuneen Jantusen kanssa ahdistavan matkan haudanpohjan kautta vankiselliin.

Tommilan on vaikea kommentoida omaa roolisuoritustaan.

– En pysty oikein koskaan rentoutumaan, ja katsomaan omaa suoritustani avoimella mielellä. Olen aika kriittinen itseäni kohtaan.

Hän sanoo itsensä ruudulta katsomisen olevan välillä jopa vaikeaa.

– Nyt olin ihan tyytyväinen. Ei roolisuoritukseni elokuvaa ainakaan pilalle saa. Omaa suoritustaan on hieman vaikea arvioida. Yleensä jos olen itse ollut tyytyväinen, tulee muualta kritiikkiä, hän nauraa.

Huumemaailman tuntemus auttoi roolityössä

Tommila on totuttu näkemään pahan pojan rooleissa. Miksi näin?

– Se leima on jäänyt 1990-luvulla tekemistäni elokuvarooleista. Ne olivat usein aika groteskeja.

Leima on seurannut Tommilan mielestä häntä myös teatterin puolelle.

– En pidä sitä kuitenkaan rasitteena. Usein osaan arvata, mitä roolia minulle on mietitty, kun luen käsikirjoitusta ensimmäistä kertaa, siis ennen kuin rooleja on jaettu, hän heittää.

Tommila kertoo rooliin paneutumista helpottaneen se, että elokuvan pirihöyryinen maailma on tullut hänelle tutuksi omassa elämässään.

– Lähipiirissänikin on ollut ihmisiä, jotka ovat olleet tuossa maailmassa. Olen siis nähnyt noita tarinoita. Ne ovat yleensä vain loppuneet huonommin kuin elokuvassa, Tommila kertoo.

– Oman maailmani läpikäynti auttoi ymmärtämään, minkälainen ihminen roolihahmoni, Pomo, on, hän jatkaa.

Hän korostaa, että työskentely on pitkälti ohjaajan ja näyttelijän vuoropuhelua.

Aleksi Mäkelä ohjaajana tuttu

Ohjaaja Aleksi Mäkelä halusi Tommilan pomon rooliin. He ovat työskennelleet aikaisemmin yhdessä Vares – yksityisetsivä -elokuvassa vuonna 2003.

– Mäkelän kanssa on erittäin miellyttävä tehdä töitä. Hän on helposti lähestyttävä, lempeä ja aina valmis auttamaan, Tommila kiittelee.

Teatterinäyttelijäkoulutuksen saanut Tommila tiedostaa oman teatraalisuutensa, ja joskus siihen puututaan elokuvien teossa. Hän sanoo luottavansa siihen, että ohjaaja näkee kokonaisuuden.

– Pientä säätöä on aina välillä. Ohjaajan kanssa pienensimme tulkintaani tälläkin kertaa. Kun aloitin näyttelemisen 1990-luvulla, elokuvat olivat paljon teatraalisempia, Tommila muistelee.

– Nykyään tulkinta on pienentynyt, koska tekniikka on niin hyvää, että se poimii pienimmätkin nyanssit, hän jatkaa.

Tommila nauttii siitä, että saa tehdä sekä elokuvia että teatteria. 63-vuotiaalla näyttelijällä ei ole kiire eläkkeelle.

– Haluaisin tehdä töitä ainakin vielä viisi vuotta, ja miksei pidempäänkin, jos kunto vain kestää, hän toteaa.

Näyttelijän työ on hyvin fyysistä, ja Tommila pitääkin kunnostaan huolta liikkumalla paljon.

– Tänään olen esimerkiksi jo tehnyt koiran kanssa neljän kilometrin lenkin, voimistellut ja pyöräillyt teatterille, hän luettelee.

"Piruetit ja pyörähdykset pitäisi oppia"

Usein näyttelijä joutuu rooliaan varten opettelemaan uusia taitoja. Vaasan kaupunginteatterin ohjelmistoon on tulossa Koivu ja tähti -näytelmä, jossa Tommilalta vaaditaan tanssitaitoa.

– Normitanssit osaan, mutta piruetit ja pyörähdykset pitäisi oppia. Ehkä saan maaniteltua rimaa hieman alemmaksi, hän nauraa.

Mieleenpainuvista roolitöistään teatterissa Tommila mainitsee Isä-näytelmän, joka pyöri Vaasan kaupunginteatterissa 2019 kevätkaudella.

– Pidin roolista ja siitä, miten se tehtiin. Tulkinta oli omaperäinen. Tunsin ylittäväni itseni näyttelijänä. Hyppäsin välillä tuntemattomaan, mutta pystyin kuitenkin kontrolloimaan kokonaisuutta, hän kuvailee.

Elokuvamaailmassa hän sanoo saaneensa tehdä töitä hienojen ohjaajien kanssa, mutta ensimmäisiä elokuviaan hän muistelee erityisellä lämmöllä.

– Teimme Jari Halosen kanssa tuntemattomaksi jääneitä independent-elokuvia, se oli hyvin luomisvoimaista aikaa. Elettiin vielä filmiaikaa, ja teimme kaiken itse.

Pitkän uran tehneellä Tommilalla ei ole muita toiveita kuin saada jatkaa työtänsä mahdollisimman pitkään.

– Minulta on nyt usein kysytty, lähtisinkö ulkomaille, jos tilaisuus tulisi. Asiat pitää tietenkin miettiä aina tapauskohtaisesti, mutta luulenpa että täysin ulkomainen projekti olisi minulle liian iso, Tommila miettii.

Tommila mukana toisessakin uudessa kotimaisessa elokuvassa

Tommila nähdään pian myös toisessa uudessa kotimaisessa elokuvassa. Toimintaelokuva Sisun kuvaukset tehtiin Lapissa viime vuoden syksyllä.

Elokuva kertoo Aatami Korvesta (Jorma Tommila), joka lähtee viemään viimein löytämäänsä kultaa lähimpään kaupunkiin, mutta kohtaa matkallaan kolmenkymmenen hengen natsituhopartion. Tästä alkaa takaa-ajo läpi tuhotun ja miinoitetun Lapin erämaan.

Tommilalla ei ole lupa kertoa elokuvasta vielä.

– Kuvasimme kuusi viikkoa pohjoisessa, ja olosuhteet olivat vaikeat. Tuuli yltyi 20 metriin sekunnissa. Maa oli yllättävän hiekkaperäistä, ja tuuli nosti sitä ilmaan, hän kuvailee kuvausolosuhteita.

Sisu on ensimmäisiä suomalaisia elokuvia, jonka amerikkalainen studio Sony / Stage 6 Films on ostanut levitykseensä jo käsikirjoitusvaiheessa.

Elokuva on valmis, ja se saa ensiesityksensä Toronton kansainvälisellä elokuvafestivaalilla syyskuussa 2022. Suomessa elokuva tulee ensi-iltaan alkuvuodesta 2023.