Seitsemän Vaasan seudun kunnan omistama kehitysyhtiö Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek juhlii syyskuun alussa 20-vuotisjuhlaansa.
– Päätös perustamisesta tehtiin kuitenkin käytännössä jo vuonna 2001 Vaasan seudun haettua mukaan kansalliseen aluekeskusohjelmaan. Yksi ohjelman tärkeimmistä kohdista oli alueellisen elinkeino- ja kehitysyhtiön perustaminen, toimitusjohtaja Stefan Råback kertoo tiedotteessa.
Osakassopimuksen mukaan kuusi kuntaa – Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vähäkyrö – olivat alusta alkaen Vaasanseudun Kehitys Oy:n täysivaltaisia osakkaita. Jokaiselle kunnalle merkittyjen osakkeiden määrä ja niiden yhtiölle osoittama rahoitus määritettiin suhteessa kuntien asukaslukuihin.
Neljälle kunnalle – Jurvalle, Korsnäsille, Oravaisille ja Vöyrille – merkittiin 10 kappaleen vähimmäismäärä osakkeita, ja ne ostivat tuolloin tarvitsemansa palvelut yhtiöltä.
Nykyään Vasekin osakkaita ovat yhtenäisin rahoitusperustein nykyiset kunnat Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Maalahti, Korsnäs, Laihia ja Isokyrö.
– Vasek on nyt jo 20 vuoden ajan hoitanut seudulla kolmea päätehtäväänsä: yrityspalveluita, aluekehitystä ja seutuviestintää. Tässä ajassa maailma on muuttunut monin tavoin radikaalisti, mutta Vasek on toiminnassaan silti onnistunut aina panostamaan uusiin ja kasvaviin strategisiin painopisteisiin elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti, Råback toteaa.
Juhlavuoden kunniaksi se julkaisee Kehittyvä Vaasan seutu -juhlakirjan.
– Halusimme kääntää katseen hetkeksi taaksepäin ja julkaista yhtiön ensimmäisistä 20 vuodesta kertovan kirjan. Pyysimme kirjailija Lars Rosenbladia kirjoittamaan juhlakirjan perinteisen yrityshistoriikin sijaan, jotta lukijat saisivat useita eri näkökulmia Vasekin toimintaan ja seudun kehitystyöhön, Råback kertoo kirjan esipuheessa.
Yrittäjän päivänä 5.9. julkaistu juhlakirja esittelee Vasekin 20 ensimmäisen toimintavuoden tärkeimmät tapahtumat, kuvaa toimintaa kehitysyhtiönä ja yhdistää työn suurempiin yhteiskunnallisiin ja liike-elämän teemoihin.
Rosenblad on tehnyt laajan tausta- ja tutkimustyön kirjaa varten.
– Kirja perustuu alkuperäislähteisiin ja lukuisiin haastatteluihin. Päästäkseni ajassa taaksepäin yhtiön perustamista edeltävään aikaan tutustuin myös kuntien päätöspöytäkirjoihin ja erilaisiin alueellisiin kuntarajat ylittäviin yhteistyöohjelmiin. Lähteisiini kuuluivat myös valtion hallitusohjelmat ja Suomen aluepolitiikasta vastaavien viranomaisten asiakirjat, Rosenblad kertoo.
