Vielä ehtii ritarinäyttelyyn Vaasassa

Pohjanmaan museossa on 16.10. saakka esillä näyttely, joka imaisee katsojan viikinkien, ritareiden ja ristiretkeläisten aikaan.

Vallan ja varallisuuden symbolit -näyttelyssä on yli sata sotahistoriallista esinettä.

Suurin osa niistä on peräisin Euroopasta, mutta esillä on myös esimerkiksi kuulun japanilaisen Myochin-suvun valmistama samuraihaarniska rintapanssareineen sekä sotavarusteita Persiasta ja Intiasta.

Museossa voi kulkea läpi historian 700-luvun viikinkiajasta 1600-luvun barokkiaikaan. Näyttelyn vanhimpiin esineisiin kuuluu miekka, joka on valmistettu noin 400–300 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Nähtävää riittää: on haarniskoita, kypäriä, kilpiä, miekkoja, keihäitä, tikareita, väkipuukkoja, nuijia, varsijousia, sotavasaroita ja koruja. Karmivimpiin esineisiin kuuluu pyövelin miekka.

Näyttely koostuu pääasiassa antiikkikauppias ja keräilijä Peter Mustosen esineistä. Näyttely on ollut aiemmin esillä Virossa Pärnussa ja Kuresaaressa sekä Tampereella.

Aikamatka alkaa koruista

Vaikka näyttely koostuu pääosin aseista ja suojavaruksista, aikamatka alkaa koruista.

Esillä on myös Museoviraston kokoelmiin kuuluvia, Vaasan Pilvilammen maastosta vuonna 2014 tehtyjä rautakautisia löytöjä: kuparisolki, kuparisoljen katkelmia ja rannerengas.

– Meillä on kirjoitettu paljon soturinaisista, joten miksi emme toisi koruja sotahistorialliseen näyttelyyn, Mustonen sanoo ja jatkaa, että koruja käyttivät myös miehet.

Viikinkiajalla ja varhaisella keskiajalla suosittiin eläinaiheita, kuten lintuja. Mustosen mukaan esimerkiksi suden hampaista ja karhun kynsistä valmistetuissa koruissa ajateltiin olevan symbolista voimaa.

Korut ja muut esineet toivat näkyviin omistajansa varallisuutta. Niillä haluttiin Mustosen mukaan nostaa omaa yhteiskunnallista asemaa. Mustonen tuo kuitenkin esiin, että viikinkiaikaiset pronssi- ja hopeaesineet eivät välttämättä olleet niin kalliita, mitä nykyihminen voisi luulla.

– Viikinkiaikana hopea tuli pääasiassa dirhameista. Rahat sulatetiin ja niistä tehtiin koruja.

Viikinkiajan rahat ovat Mustosen mukaan ainoita esineitä, joista tiedetään, kuka ne on valmistanut. Rahojen merkinnöistä käy ilmi niin tekijä, valmistuskaupunki kuin se, kenen kuninkaan aikana kolikko on lyöty.

Haarniska painaa noin 20 kiloa

Koko vartalon peittäneitä haarniskoja käytettiin sotatantereilla 1400-luvulta 1600-luvun puoliväliin, minkä jälkeen ne jäivät pois käytöstä aseiden kehittyessä.

Koska haarniskan paino jakautui melko tasaisesti ympäri vartaloa, ritari pystyi tarvittaessa liikkumaan varsin ketterästi.

– Haarniska painaa noin 20 kiloa, Mustonen kertoo.

Alemman varallisuusluokan soturit käyttivät suojavarusteenaan rengaspaitaa, joka suojasi miekan pistoilta ja nuolilta.

Näyttelyssä on esillä yksi Euroopan laadukkaimmista rengaspaidoista 1500-luvulta. Kävijät pääsevät halutessaan paitsi ihailemaan rengaspaitaa myös koskettelemaan aitoja rengaspaidan kappaleita.

Reilun sadan esineen näyttelyssä yksi on kokeneen antiikkikauppiaan ja keräilijän mukaan ylitse muiden.

– Näyttelyn harvinaisin esine on tyypillinen italialainen kypärä. Yhtä täydellisiä alkuperäisessä patinassa olevia kypäriä löytyy maailmasta varmaan alle kymmenen, Mustonen sanoo.

Museossa on toimintapiste, jossa näyttelyvieras voi sujauttaa päälleen rengaspaidan tai kokeilla kypärää. Tosin yleisön käytössä on ainoastaan alkuperäisten esineiden kopioita.

– Visiirikypärästä näkee hyvin joka suuntaan paitsi jalkoihin. Suurin ongelma on, ettei saa kunnolla happea, Mustonen sanoo ja näyttää, että kypärän sivussa on saranoitu aukko, josta voi päästää ilmaa sisään.

Vallan ja varallisuuden symbolit -näyttely on esillä Pohjanmaan museossa 16. lokakuuta asti.