Uutiset

Moni vaasalaispari löysi toisensa KY-klubilta – 130-vuotias arvorakennus on toiminut kouluna kaikenikäisille

Nykyisen Alma-opiston rakennus Raastuvankatu 31:ssä on aina toiminut koulukäytössä. Sen alakerrassa sijaitsi kuuluisa KY-klubi. Arkistokuva.
Nykyisen Alma-opiston rakennus Raastuvankatu 31:ssä on aina toiminut koulukäytössä. Sen alakerrassa sijaitsi kuuluisa KY-klubi. Arkistokuva.
Kuva: Aisha Benahmed
  • Erkki Salminen

Vuonna 1866 annettiin asetus kansakouluista Suomessa. Ensimmäiset koulut toimivat vaatimattomissa tiloissa.

Vaasan keskustan ensimmäinen koulu toimi Vanhassa Vaasassa palon jälkeen rakennetussa ja Raastuvankatu 31:een siirretyssä puutalossa.

Siinä oli kaksi luokkahuonetta, eteinen ja kaksi ullakkohuonetta. Vanha puurakennus purettiin 1885. Se siirrettiin Vöyrinkaupungille ja muutettiin kaksikerroksiseksi koulutaloksi Vuorikadun ja Pitkänlahdenkadun kulmaan.

Vielä saatiin kuitenkin odottaa vuosia päätöstä uudesta koulurakennuksesta Raastuvankadun tontille.

Vaasan kaupunginvaltuusto oli jo tilannut uuden koulutalon piirustukset Vaasan kaupungintalonkin piirtäneeltä ruotsalaiselta arkkitehdilta Magnus Isaeukselta, mutta erimielisyydet valtuustossa sekä valitukset viivyttivät hanketta useita vuosia.

Monet olisivat mieluummin halunneet kolme erillistä puutaloa kuin yhden, näyttävän kivitalon. Tuohon aikaan ei vielä ollut mitään esikuvia kansakoulurakennuksista Suomessa.

Raastuvankadun kansakoulun julkisivu palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä.
Raastuvankadun kansakoulun julkisivu palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä.
Nea Rantanen

Aikansa hienoin koulurakennus

Lopulta kaupunginvaltuusto sai vuonna 1890 tehtyä päätöksen, ja uudet kaksikerroksisen kivitalon piirustukset tilattiin Isaeuksen sijasta vaasalaiselta Waldemar Backmanssonin ja Fredrik Thesleffin arkkitehtitoimistolta.

Toimiston työt olivat ilmeisesti pääosin Thesleffin käsialaa, kuten tämäkin koulutalo Raastuvankatu 31:ssä.

Piirustukset valmistuivat lokakuussa 1890, ja rakentaminen tapahtui vuosina 1891–92.

Rakennuksen pohjakaavassa oli samoja piirteitä kuin Isaeuksella, luokkahuoneet sijoitettiin pitkän keskikäytävän varrelle. Juhlasalin Thesleff sijoitti pihan puolelle poikittain julkisivuun nähden.

Rakennus sai keskuslämmityksen ja sähkövalot, ja sitä pidettiin valmistuessaan maamme hienoimpana koulurakennuksena.

Uusrenessanssia edustava rakennus vihittiin käyttöön 130 vuotta sitten, 12.10.1893. Rakennus sai myös kansainvälistä arvostusta, kun sen julkisivu palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä.

Raastuvankatu 31:n uljas juhlasali. Arkistokuva.
Raastuvankatu 31:n uljas juhlasali. Arkistokuva.
Minna Hirvelä
Näkymä Raastuvankadulta 1900-luvun alussa. Oikealla kansakoulu.
Näkymä Raastuvankadulta 1900-luvun alussa. Oikealla kansakoulu.
Museovirasto

Koulutalon tarina alkoi kansakouluista

Alkuaikoina Raastuvankatu 31:ssä oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä luokkia.

Ruotsinkielinen kansakoulu toimi talon pohjoisosassa vuoteen 1913, jolloin samalle kohdalle korttelia, mutta Kauppapuistikon varteen valmistui uusi, ruotsinkielinen koulu.

Suomenkielinen kansakoulu sai uudet tilat naapurikorttelista 1939, jolloin valmistui Keskuskansakoulun rakennus.

1910-luvun jälkipuolella Raastuvankatu 31:ssä toimi hetken myös venäläisten merisotilaiden kasarmi.

Vuoden 1918 taiteluissa suojeluskuntalaisten 460 miehen vahvuinen osasto piiritti talon heitellen kouluun käsikranaatteja. Usean tunnin tulituksen jälkeen venäläiset antautuivat.

Suojeluskuntalaiset piirittivät vuoden 1918 taisteluissa kansakoulun Raastuvankadulla. Sisällä oli venäläisiä merisotilaita.
Suojeluskuntalaiset piirittivät vuoden 1918 taisteluissa kansakoulun Raastuvankadulla. Sisällä oli venäläisiä merisotilaita.
Karl Borlin/Pohjanmaan museon arkisto

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaupallista opetusta

Vuonna 1940 Raastuvankatu 31:een muutti kauppakoulu, joka vuodesta 1903 oli toiminut eri puolilla kaupunkia.

Kauppaopisto aloitti talossa 1945. Tuolloin rakennuksessa tehtiin muutoksia sisätiloihin kaupunginarkkitehti Ingvald Sereniuksen suunnitelmien mukaan.

Rakennusta laajennettiin pihan puolelle 1950-luvun puolivälissä, silloinkin Sereniuksen suunnitelmin.

Kauppaoppilaitokselle rakennettiin omat, uudet tilat Ruutikellarintielle 1969. Tällöin kaupungin omistama Raastuvankatu 31:n rakennus jäi vapaaksi tulevaa korkeakoulua varten.

1950-luvulta lähtien valtiovalta oli ryhtynyt toimiin tieteellisen opetuksen ja tutkimuksen sijoittamiseksi Helsingin ulkopuolelle. Hajasijoittaminen johti useiden uusien korkeakoulujen sijoittamiseen eri puolille maata.

Jo tuolloin Vaasan läänin maantieteellistä sijoittumista Suomen alueella pidettiin ongelmallisena, ja lääni näytti jäävän väliinputoajaksi tässäkin asiassa.

Vaasan puolesta otti kantaa vuonna 1960 julkaistussa tutkimuksessaan ”Eräitä näkökohtia mahdollisesti perustettavien uusien korkeakoulujen sijoittamiskysymyksestä” Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta fil.lis. Mauri Palomäki, sittemmin professori ja Vaasan kauppakorkeakoulun pitkäaikainen rehtori.

Vaasassa alkoivat kaupunki ja kauppakamari yhdessä vuonna 1960 puuhaamaan kauppakorkeakoulua kaupunkiin.

Perustettiin toimikunta, joka lähti ajamaan Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö -nimisen säätiön perustamista. 21.3. 1961 perustettu säätiö laati samana vuonna anomuksen valtiovallalle saada perustaa suomenkielinen kauppakorkeakoulu Vaasaan.

Jo olemassa olevat kauppakorkeakoulut vastustivat hanketta voimakkaasti, mutta vuonna 1966 päätettiin perustaa viisi uutta korkeakoulua Suomeen. Näiden joukossa oli myös Vaasan kauppakorkeakoulu.

Syksyllä 1968 toimintansa aloittaneesta Vaasan kauppakorkeakoulusta tuli säätiön ylläpitämä, yksityinen, valtionapua saava korkeakoulu.

Moneen kertaan remontoidussa Raastuvankatu 31:ssä on arvotalon tunnelmaa.
Moneen kertaan remontoidussa Raastuvankatu 31:ssä on arvotalon tunnelmaa.
Kaija Kiiveri-Hakkarainen/ Museovirasto

Korkeakoulusta yliopistoksi

Pian ryhdyttiin laatimaan laajentumissuunnitelmia, tähtäimenä yliopisto.

Vaasan kauppakorkeakoulu valtiollistettiin vuonna 1977, ja 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi.

Samalla tilatkin kävivät ahtaiksi, vaikka samasta korttelista oli saatu käyttöön Raastuvankatu 29:n rakennus, jossa aikoinaan oli toiminut Herman Mattssonin korkokuvapaino.

Myös toiselle puolelle, Raastuvankatu 33:een valmistui uudisrakennus (Annikki Nurminen 1976), johon sijoitettiin kirjasto ja osa laitoksista.

Tilanpuute kuitenkin jatkui, ja esimerkiksi vuonna 1984 koulu toimi kuudessa eri paikassa Vaasassa.

Uuden korkeakoulualueen rakentaminen oli väistämättä edessä. Palosaaren kampusalueen suunnittelu aloitettiin.

Seuraava nimenmuutos tapahtui vuonna 1991, kun korkeakoulusta tuli Vaasan yliopisto.

Muutto puuvillatehtaan alueelle Palosaarelle alkoi 1990-luvun kuluessa. Myös Vaasan kesäyliopisto oli toiminut rakennuksessa vuodesta 1961.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Raastuvankatu 31:n julkisivu on koristeltu kauniisti kattoa myöden. Arkistokuva.
Raastuvankatu 31:n julkisivu on koristeltu kauniisti kattoa myöden. Arkistokuva.
Jarno Pellinen

KY-klubi oli suosikkipaikka

Vuonna 1968 perustettiin opiskelijoiden oma yhteisö, Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta.

Seuraavana vuonna ylioppilaskunta sai omat tilat Raastuvankatu 31:n alakerrasta.

Oma ruokala aloitti toimintansa kesällä 1969. Pian ruokalan tiloja keksittiin käyttää myös iltarientoihin.

Salakapakkahengessä aloitettu toiminta palveli aluksi vain koulun omia opiskelijoita ja henkilökuntaa. Virallinen ravintolatoiminta A-oikeuksin käynnistyi vuonna 1970.

KY-klubin nimellä toiminut ravintola sai lisää tilaa seuraavana vuonna tehdyn remontin jälkeen. Ravintolasta tuli nopeasti vaasalaisnuorison suosikkipaikka.

Erityisesti viikonloppuisin meno oli vauhdikasta tiskijukkien, jotka usein olivat koulun omia opiskelijoita, soittamien levyjen tahdissa. Joskus viimeistään puolenyön aikaan tarvittiin tuuletusta ja se hoidettiin avaamalla Raastuvankadun puoleiset ikkunat.

Tiistai-iltaisin ravintolassa toimi jazzklubi. Moni vaasalaispari on löytänyt toisensa KY-klubin riennoista.

Kansalaisopistot saavat oman yhteisen talon

Yliopiston muutettua Palosaarelle Raastuvankatu 31:n tilat saneerattiin 2002–2004 ammattikorkeakoulun käyttöön.

Siellä toimi liiketalouden laitos, kunnes 2016 taloon muutti Vaasa-opisto.

Vuoden 2021 alusta Vaasa-opisto ja Vasa Arbis yhdistyivät. Näin oli syntynyt uusi kaksikielinen Alma-opisto, joka nyt jatkaa tämän upean rakennuksen 130-vuotista historiaa koulutalona.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Raastuvankatu 31:n rakennuksessa on useita kauniita yksityiskohtia, kuten eteisaulan kattotähti.
Raastuvankatu 31:n rakennuksessa on useita kauniita yksityiskohtia, kuten eteisaulan kattotähti.
Kaija Kiiveri-Hakkarainen/ Museovirasto

Arkkitehtitoimisto Thesleff & Backmansson

Backmanssonin ja Thesleffin arkkitehtitoimisto ansioitui Vaasassa erityisesti koulurakennusten suunnittelijoina, Raastuvankadun kansakoulu näistä merkittävimpänä.

Viipurissa syntynyt Fredrik Thesleff (1859–1913) työskenteli Vaasassa arkkitehtina ja teollisuuskoulun ensimmäisenä talonrakennuksen lehtorina vuodet 1887–1908.

Hän oli opiskellut Helsingin Polyteknillisen Opiston lisäksi Pietarissa ja Pariisissa.

Hänellä oli yhteinen arkkitehtitoimisto Backmanssonin kanssa, mutta toimi jonkin aikaa myös kaupunginarkkitehtinä.

Thesleffin käsialaa olivat mm. Palosaaren sekä ruotsinkielinen (1891) että suomenkielinen kansakoulu (1906), Puhelinyhdistyksen talo (myöhemmin VLP, 1897) sekä Vaasan Osake-Pankin talo (nykyinen Kurtenia 1902-04).

Hän suunnitteli lisäksi useita rakennuksia Viipuriin sekä mm. Tampereen Pikkupalatsin (1897).

Waldemar Backmansson (1855–1892) oli nimitetty 1887 lääninrakennuskonttorin esimieheksi, eli hän toimi lääninarkkitehtina Vaasassa. Yhteistä toimistoa Thesleffin kanssa he pitivät Backmanssonin kuolemaan saakka.

On vaikea arvioida, mitkä rakennukset olivat Thesleffin ja mitkä Backmanssonin käsialaa. Nyt jo purettua Kajaneborgin rakennusta (Rantakatu 15) on pidetty Backmanssonin piirtämänä, johtuen ”setterbergmäisestä” kulmatornista.

Myös entisen raatihuoneen (myöh. ruotsinkielinen lukio) korottamista 1891 yhdellä kerroksella on pidetty Backmanssonin työnä.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka