Uutiset

”Patsailla on tärkeä viesti seuraaville sukupolville” – Aimo Nyberg tuntee Vaasan muistomerkit läpikotaisin

Suomen Vapaudenpatsas Vaasan torilla on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan muistoksi, mutta patsaan merkitys vapauden symbolina on laajempikin. Aimo Nyberg tuntee tämänkin patsaan historian perusteellisesti.
Suomen Vapaudenpatsas Vaasan torilla on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan muistoksi, mutta patsaan merkitys vapauden symbolina on laajempikin. Aimo Nyberg tuntee tämänkin patsaan historian perusteellisesti.
Kuva: Janne Illman
  • Anne Laurila

Vaasassa on runsaat 60 julkista patsasta. Muistolaattoja ja reliefejä esimerkiksi rakennusten seinissä on vähintään yhtä paljon.

Eri puolilla kaupunkia on myös muutamia muistokiviä, ja Vaasan hautausmailla on useita hautamuistomerkkejä, jotka on koristeltu veistoksin.

– Patsailla ja muilla muistomerkeillä on tärkeä viesti seuraaville sukupolville. Niillä, jotka ovat halunneet tällaiset muistomerkit pystyttää, on ollut selvä tarkoitus, miksi ne on pystytetty, muistuttaa vaasalainen Aimo Nyberg.

Hän on perehtynyt syvällisesti Vaasan veistoksiin ja muistomerkkeihin ja tutkinut tarkasti niiden taustoja.

Julkisten veistosten lisäksi Vaasassa on hieno patsaspuisto, Asevelikylän Edvininpolku, jonka kymmenet patsaat ovat edesmenneen Edvin Hevonkosken ITE-taidetta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jääkäri-patsaan paljastuspäivä oli erityinen päivämäärä. Arkistokuva.
Kuva: Teresa Nurmioja

Paljastuspäivällä voi olla merkitystä

Nybergin patsas-innostus alkoi, kun hän jäi eläkkeelle vuonna 2016 kuvataiteen lehtorin virasta.

– Oli tulossa Suomi 100 -vuosi, ja sen kunniaksi Wikipedian silloinen puheenjohtaja, joka oli kurssikaverini, aloitti projektin, jossa kerättiin patsaiden ja muistomerkkien kuvia ja tietoja monista Suomen kaupungeista. Olin mukana projektissa ja innostuin Vaasan patsaista, mutta halusin tutkia niitä syvemmin.

Nyberg alkoi selvittää, kuka oli suunnitellut Vaasaan minkäkin patsaan tai muistomerkin ja milloin se oli paljastettu.

Hän löysi paljon kiinnostavaa tietoa ja tarinoitakin.

– Usein patsas on paljastettu jonkin tapahtuman vuosipäivänä tai kuvatun henkilön syntymäpäivänä.

Tähän kätkeytyykin yksi patsaiden viesti nykysukupolville: Miksi patsas on paljastettu juuri silloin kuin on?

Esimerkiksi Hovioikeudenpuistossa sijaitseva Jääkäri-patsas on paljastettu 25.2.1958, Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden suomalaisten jääkäreiden kotiinpaluun 40-vuotispäivänä. Jääkärien pääjoukko palasi laivalla Suomeen nimenomaan Vaasan sataman kautta.

Osa perinteisiä, osa moderneja

Vaasan patsaista osa on perinteisiä, usein jalustalla olevia taideteoksia, joista näkee heti, mitä ne esittävät.

Tällaisia ovat esimerkiksi kaupungintalon puistossa oleva säveltäjä Toivo Kuulan patsas ja Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteyksessä oleva kaupunginarkkitehti Carl Axel Setterbergin muistomerkki. Se oli tunnistettavana Vaasa-lehden patsaskilpailussa, joka julistettiin pari viikkoa sitten.

– Kilpailussanne oli mukana myös Vaasan vanhin patsas, Magnus Schjerfbeckin suunnittelema risti, joka sijaitsee Korsholman valleilla Vanhassa Vaasassa. Se on pystytetty vuonna 1894, Nyberg kertoo.

Risti on perimätiedon mukaan merkkinä paikasta, josta kristinusko saapui Pohjanmaalle. Paikalla sijaitsi 1300-luvulla rakennettu Korsholman linna.

– On hienoa, että meillä on Vaasassa useita perinteisiä ja isänmaallisiakin patsaita. Vaasa on niistä kuuluisa, ja ne kuuluvat kaupungin historiaan. Mutta on yhtä hienoa, että meillä on paljon modernejakin veistoksia.

Nyberg nostaa esiin erityisesti Pekka Jylhän suunnitteleman Meri ja veden muisti -teoksen, joka sijaitsee Patterinmäentien varrella Suvilahdessa.

– Arvostan myös Laila Pullisen suunnittelemaa Sibyllaa. Se on kaunis ja mystinen, mutta hiukan yksinäinen Sisäsatamassa. Sinne sopisi muitakin veistoksia sen kaveriksi. Myös Hannu Leimun suunnittelema naiskentauri Yliopistonrannassa, viralliselta nimeltään Auringon lapsi, on upea.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Erkki Kannoston suunnittelemat kolme patsasta Vaasan kävelykadulla on hankittu Veljekset Gröndahlin säätiön tuella.
Kuva: Esa Luodon kuva kirjasta Taidetta kaupunkiin!

Ei hankita vain veronmaksajien rahoilla

Aimo Nyberg toivoo, että vaasalaiset kiinnostuisivat enemmän kaupungin patsaista.

– Niissä on paljon yksityiskohtia, kun vain jaksaa niitä tutkia. Ja taustalla on kiinnostavia tarinoita. Toivoisin myös, että ihmiset jakaisivat omia kokemuksiaan ja muistojaan, jotka liittyvät veistoksiin.

Nyberg muistuttaa, että läheskään kaikkia patsaita ei ole pystytetty veronmaksajien rahoilla. Jotkut on hankittu esimerkiksi testamentti- tai muina lahjoituksina.

– Viime vuosina rahoittajina on ollut usein säätiöitä, kuten Veljekset Gröndahlin säätiö.

Tämän säätiön rahoittamana Vaasaan on hankittu muun muassa Erkki Kannoston suunnittelemat kävelykadun veistokset, Auringon lapsi Yliopistonrannassa, Kirsi Kaulasen suunnittelema De Geer -veistos moottoritien ja Kauppapuistikon liikenneympyrässä ja uusin, rautatieaseman edustalle pystytetty Reimari-veistos, jonka on suunnitellut Jaakko Pernu.

Vaasan uusin julkinen patsas on Reimari, jonka esikuva on merimerkki, länsiviitta. Arkistokuva.
Kuva: Jouko Keto/Vaasan kaupunki

Aimo Nyberg ylläpitää blogia nimeltä Vaasa ennen ja nyt.

Blogista pääsee hänen luomalleen Rojekti X= -sivulle, jonne Nyberg on luetteloinut kattavan listan Vaasan patsaita, reliefejä ja muita muistomerkkejä niiden paljastuspäivämäärän mukaisessa järjestyksessä.

Vaasa-lehti järjesti pari viikkoa sitten patsakilpailun, joka on nyt ratkennut. Lue oikeat vastaukset täältä!

Vapaudenpatsas täyttää 85 vuotta

Suomen Vapaudenpatsaan paljastuksen 85-vuotismuistopäivää vietetään tulevana sunnuntaina 9.7. Vaasan torilla kello 12. Tilaisuus on kaikille avoin.

Kuvanveistäjä Yrjö Liipolan veistämä Suomen Vapaudenpatsas paljastettiin Vaasan torilla sunnuntaina 9.7.1938 juhlavin menoin. Paljastustilaisuuden kunniavieraina olivat muun muassa tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja marsalkka C.G. Mannerheim. Yleisömäärän kerrotaan nousseen 10 000 henkeen.

Tulevana sunnuntaina muistotilaisuuden aluksi patsaalle lasketaan Puolustusvoimien, Vaasan kaupungin, sotiemme veteraanien ja maanpuolustusjärjestöjen yhteinen seppele. Puolustusvoimien edustajana ja seppeleen laskijana on Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Pasi Heinua. Seppeleenlaskun jälkeen Pohjanmaan maakunnan maakuntajohtaja Mats Brandt pitää juhlapuheen.

Muistotilaisuuden lopuksi Vaasan patsaisiin ja muistomerkkeihin perehtynyt Aimo Nyberg pitää esitelmän Vapaudenpatsaan sotilashahmojen ja jalustan korkokuvien sisältämästä symboliikasta.

Oppaat järjestävät patsaskierroksia

Vaasan patsaista voi oppia lisää ja kuulla kiehtovia tarinoita, kun Vaasa-Mustasaari oppaat järjestävät Patsaalta patsaalle -kävelykierroksia Vaasan keskustassa heinä-elokuussa maanantaisin kello 13.

Oppaat järjestävät myös Edvininpolku-kävelykierroksia Asevelikylässä heinä-elokuussa keskiviikkoisin kello 13.

Kierroksille on ilmoittauduttava ennakkoon oppaiden verkkosivujen kautta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jaa artikkeli
Lounaspaikka